Venäjän hyökkäyssodasta aiheutuva turvattomuuden tunne nostaa päätään Suomen itärajan tuntumassa.
Asia käy ilmi kahdessa eri selvityksessä, joissa maaseutukylien ihmiset ovat vastanneet turvallisuuden tunteeseen liittyviin kysymyksiin.
Aihetta ovat selvittäneet kaakkoissuomalaiset kyläyhdistykset omilla turvallisuuskyselyillään sekä Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistot yhteisessä, osittain vielä keskeneräisessä tutkimuksessaan.
Venäjä näkyy pellon takana
Kyläyhdistysten kyselyissä vastaajat toivoivat muun muassa Suomen ja Venäjän välisen rajan tehovalvontaa, tietoa evakuointisuunnitelmista sekä toimintaohjeita, jos Venäjä lähettää maahantulijoita rajan yli.
Kyselyihin vastasi satoja rajakuntien asukkaita. Kyselyt tehtiin vuosina 2022–2024.
Venäjän uhkaa ei erikseen kysytty, vaan aihe nousi esiin vastaajien vapaamuotoisissa kommenteissa. Suuri osa vastaajista ei maininnut Venäjää tai itärajaa uhkana.
Suurimpia huolenaiheita kaakkoisrajan asukkaiden mielestä ovat kaukana olevat terveyspalvelut sekä huonosti toimivat puhelin- ja nettiyhteydet.
Itärajan vieressä Etelä-Karjalan Ruokolahdella asuvalle Tea Usvasuolle kyläyhdistysten kyselyissä saatujen vastausten viesti on selvä.
– Kylien turvallisuutta etenkään rajakunnissa ei pidä unohtaa.
Usvasuon kotoa on Venäjän rajalle matkaa noin 700 metriä. Pihalta näkyy Venäjän metsiä kylätien ja lumisen pellon takana. Asuinpaikka on lapsuuden kotitila, jonne Usvasuo palasi parisenkymmentä vuotta sitten.
Videolla Tea Usvasuo kertoo, mitä hän on havainnut Venäjän puolella rajan takana.
Asuminen Venäjän rajan vieressä ei Usvasuon mielestä ole juuri muuttunut sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa.
– Uskon silti, että kyläläisillä on mietittynä omia varautumissuunnitelmia, mutta niistä ei välttämättä puhuta ääneen, Usvasuo pohtii.
Syrjässä asuminen huolettaa
Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistojen yhteisestä maaseudun arjen turvallisuuteen liittyvästä tutkimuksesta löytyy samankaltaisia tietoja kuin Kaakkois-Suomen turvallisuuskyselyistä.
Tutkija Maarit Sireni Itä-Suomen yliopistosta sanoo, että Venäjän aggressiiviseen toimintaan liittyvä pelko näkyy tutkimuksen vastauksissa jonkin verran.
Sirenin mukaan rajaseuduilla osa on huolissaan, osa sanoo tottuneensa elämään rajan läheisyydessä.
– Ihmiset kommentoivat myös, että media lietsoo pelkoja.
Sireni sanoo, että tavallisempi huoli on palveluiden saavutettavuus ja yksin jääminen, esimerkiksi ambulanssin saaminen sairauskohtauksessa. Yliopistojen tutkimuksessa huoli nousee esiin joka puolella Suomea, myös rajaseuduilla.
– Useimmiten ihmiset ovat huolissaan siitä, saavatko he apua silloin, kun sitä eniten tarvitsevat.
Viime vuonna alkaneen tutkimuksen aineistona on 137 vapaamuotoista kirjoitelmaa, joissa kylien asukkaat pohtivat, onko maaseudulla turvallista asua.
Ei luottoa itänaapuriin
Maakunnallinen järjestö Etelä-Karjalan kylät ry suunnittelee uusia turvallisuuskyselyjä jo ensi kevääksi.
Toiveena on muun muassa saada käynnistettyä rajakylille räätälöidyt varautumissuunnitelmat. Työhön on tarkoitus saada mukaan myös vapaa-ajan asukkaat.
Videolla espoolainen Mirja Ulmanen kertoo, millaisena hän on kokenut vapaa-ajan asumisen Parikkalan Uukuniemellä Venäjän naapurina.
Etelä-Karjalan osa-aikaisena kyläasiamiehenä Tea Usvasuo on mukana valmistelemassa uusia turvallisuuskyselyjä Kaakkois-Suomessa.
Hän korostaa, että itärajan lähellä rajavartiosto pitää yllä turvallisuuden tunnetta. Silti turvallisuus ja varautuminen ovat Usvasuon mielestä tarpeen pitää esillä myös jatkossa etenkin kylissä, joilla on Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa yhteistä maarajaa Venäjän kanssa.
– Emme oikein luota tuohon naapuriin, hän sanoo ja vilkaisee metsän reunaan Suomen ja Venäjän väliselle rajalinjalle.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: eevi.kinnunen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta. Tietoja käsitellään vain journalistisessa tarkoituksessa.