Arktinen alue kuumenee, ei ainoastaan ilmaston takia, vaan myös suurvaltapolitiikassa.
Onko Suomi sen sijaan jäätynyt sijoilleen arktisessa politiikassaan?
Kyllä, ainakin osittain, ja nyt täytyy löytää uusi suunta.
Tätä mieltä on Ulkopoliittisen instituutin (UPI) ohjelmajohtaja Harri Mikkola, joka johtaa Pohjois-Euroopan turvallisuus ja Nato -tutkimusohjelmaa. Mikkolan alaa on arktinen tutkimus.
– Kritiikkiä on esitetty siitä, että Suomea on kohdannut tietynlainen arktinen napatie ja emme oikein tiedä, mitä haluamme arktisella alueella tehdä.
Venäjän vuonna 2022 aloittama hyökkäyssota Ukrainaan mullisti kerralla myös arktisen toimintaympäristön. Mikkolan mielestä Suomen pitäisi päivittää ensin alkajaisiksi arktinen strategiansa, joka on vuodelta 2021 ja on voimassa vuoteen 2030 asti.
– Monet sen osa-alueista ovat vanhentuneita eivätkä kerta kaikkiaan enää päde, vaikka siellä on hyviäkin kohtia, Mikkola toteaa Ylelle.
Mikkolan mukaan myös Suomen arktinen osaaminen vaatisi uuden heräämisen.
Kymmenen vuotta sitten Suomen arktista kylmäosaamista pidettiin uutena Nokiana, Suomen talouden pelastajana.
– Nämä odotukset eivät ole täyttyneet, Mikkola sanoo suoraan.
Pysyykö arktinen yhteistyö umpijäässä?
Suurvallat Venäjä, Kiina ja nyt myös Yhdysvallat käyvät kilpajuoksua arktisen alueen sotilaallisesta ja taloudellisesta ylivallasta.
Trumpin visiot Grönlannin liittämisestä Yhdysvaltoihin ovat äärimmäinen esimerkki alueen merkityksestä.
Mikkolan mielestä Suomenkin pitää olla yhä enemmän varautunut arktisen alueen geostrategisen merkityksen kasvuun.
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä arktinen toimintaympäristö on tällä hetkellä täysin erilainen kuin aiemmin.
– Arktisen vakauden ylläpitäminen on tullut entistä hankalammaksi, ja se on tullut lähtökohtaisesti asevoimaperusteiseksi, Mikkola toteaa.
Myös valtioiden yhteinen toimintaympäristö on tällä hetkellä vaikea.
Venäjän sotatoimet Ukrainassa romuttivat pitkään jatkuneen valtioiden välisen arktisen yhteistyön. Samalla myös osa Suomen arktisen politiikan keihäänkärjistä menetti suuntansa.
Muun muassa valtioiden välinen keskeinen toimija Arktinen neuvosto vaipui syväjäähän. Neuvosto perustettiin nimenomaan Suomen toiminnan ansiosta vuonna 1996 ratkomaan arktisen alueen ilmastokysymyksiä.
Nyt tilannetta on yritetty korjata virittämällä uudelleen ilmastoyhteistyötä tärkeän arktisen ilmastotiedon kerääjän Venäjän kanssa.
Mikkola vetää yhteistyölle kuitenkin tiukan rajan.
– Poliittisen yhteistyön uudelleen pystyttäminen arktisessa neuvostossa olisi ehdottomasti strategisesti ja moraalisesti väärä teko, Mikkola sanoo.
Mikkolan mukaan Trumpin näkemykset tuovat soppaan oman lisänsä.
– Trump suhtautuu hyvin negatiivisesti, jopa halveksuen, monenkeskiseen toimintaan ja ilmastonmuutoskysymyksiin, jotka ovat olleet arktisen yhteistyön ytimessä, Mikkola toteaa.
Täysin syväjäähän päätyi sen sijaan Suomen osuus Barentsin euroarktisessa neuvostossa.
Suomi on päättänyt erota neuvostosta kuluvan vuoden 2025 jälkeen. Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan neuvosto ei vastaa enää Suomen tarpeita muuttuneessa tilanteessa.
Suomi etsii paikkaa arktisessa
Suomi ei ole jäätynyt täysin paikalleen. Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmassa otetaan kantaa pohjoisen kehitykseen tuoreessa Pohjoisen Suomen ohjelmassa.
Ohjelma keskittyy pohjoisen Suomen taloudelliseen kasvuun ja investointien vauhdittamiseen. Myös muuttunut arktinen geopolitiikka ja Suomen pohjoisen huoltovarmuuden turvaaminen mainitaan asialistalla.
Suomen pitkän ajan tavoitteena on ollut vakaa ja vauras Pohjola.
Mikkolan mukaan arktinen politiikka on ollut Suomelle erittäin tärkeää verrattuna moneen muuhun arktiseen maahan.
Miten tavoitteiden on sitten käynyt?
Mikkolan mukaan Suomi tekee kuitenkin oikeita asioita tällä hetkellä.
– Kehitetään pohjoisten alueiden puolustusta ja sotilaallista pelotetta sille tasolle, että tämä vakaa ja vauras Pohjola, mihin pyritään, on mahdollinen, Mikkola sanoo.
Hän huomauttaa, että Yhdysvallat myös ajaa strategisia intressejään liittolaistensa kanssa. Trumpin edellisessä kaudella Yhdysvaltain sotilaallinen yhteistyö Pohjolassa lisääntyi.
– Yhdysvaltojen sitoutuminen Pohjolan alueelle on äärettömän tärkeää.
Venäjän arktisille markkinoille ei Suomella enää ole asiaa, mutta Mikkola näkee Atlantin toisella puolella mahdollisuuksia.
– Positiivisia uutisia on esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa tehty jäänmurtajasopimus, joka saattaa tuoda Suomelle myös taloudellisia hyötyjä, Mikkola muistuttaa.