Harvinainen näky Helsingissä: merenrantaan nousee uusia jugend-tyyliä mukailevia taloja

Klassinen rakennustyyli miellyttää silmää enemmän kuin elementtitalo, väittävät kriitikot. Asiantuntijoiden mukaan raha kuitenkin ratkaisee.

Havainnekuvassa näkyy uusia klassisen tyylisiä taloja, joita nousee Helsingin Koirasaareen. Etualalla näkyy merta.
Helsingin Koirasaareen rakennetaan jugend-tyylisiä kerrostaloja. Vastaavia klassisen tyylin rakennuksia halutaan lisää, sanovat Arkkitehtuurikapina ja Helsingin kaupungin saama palaute. Havainnekuva Koirasaaresta. Kuva: Huttunen-Lipasti Arkkitehdit Oy
  • Otso Karhu

Kumpi miellyttää silmää enemmän: moderni, kulmikas ja laatikkomainen rakennus vai vanha, klassinen ja koristeellinen rakennus?

Suomessa kytee arkkitehtuurikapina, joka väittää, että vastaus on jälkimmäinen.

Esimerkiksi Helsingin Koirasaareen Laajasalon lounaisosaan rakennetaan pian 1900-luvun alun jugend-tyyliä muistuttava neljän talon kerrostalokortteli.

Kerrostaloihin tulee kaarevia muotoja, rapatut seinät, korkeampi huonekorkeus, väljät porrashuoneet ja osin harjakatto. Esimerkkiä on haettu Katajanokanrannan kerrostaloista.

Rakennustyöt merenrantatontilla alkavat helmikuussa.

Piikkiöläinen Marjo Uotila perusti vuonna 2015 laatikkorakentamista vastustavan Facebook-ryhmän nimeltään Arkkitehtuurikapina Suomi.

– Koirasaari on merkittävä positiivinen ennakkotapaus siitä, että laatikkomonopoli on murtumassa, Uotila sanoo.

Havainnekuvassa näkyy vanhan klassisen tyylin mukaisia kerrostaloja.
Koirasaaren nykyinen rakennuskaava edellyttää, että tulevat rakennukset Koirasaaren alueella mukailevat jatkossa samaa massoittelua ja värimaailmaa kuin nyt valmistukseen siirtyvät talot. Kuva: Huttunen-Lipasti Arkkitehdit Oy

Arkkitehtuurikapinan jäsenmäärä, nyt lähes 18 000, on kasvanut noin viidellätuhannella parissa vuodessa.

Liike on kansainvälinen. Uotilan arvion mukaan sosiaalisen median eri Architectural uprising -ryhmissä on yli puoli miljoonaa jäsentä.

Laatikot eivät miellytä kapinallisia

Uotilan mukaan tutkimukset muun muassa norjalaisyliopistosta kertovat, että vanha, noin 1880–1930-luvuille sijoittuva klassinen julkisivutyyli miellyttää ”tavallisen kansalaisen silmää enemmän kuin tylyt laatikot”.

Myös Helsingin kaupungin saama palaute kielii samaa. Klassinen julkisivu saa kaupunkilaisilta kannatusta, elementtityyli taas vähemmän, Helsingin kaupunkiympäristö kertoo Ylelle.

Käsitys kauneudesta on kuitenkin eri, jos asiasta kysyy arkkitehdeilta, Uotila väittää. Hän viittaa ruotsalaiseen väitöskirjatutkimukseen.

– Kaupunkilaisten mielipiteet ovat jääneet näiden ammattilaisten varjoon. Olemme voimattomia sen edessä, mitä meille rakennetaan.

Moni kaipaa klassista tyyliä

Koirasaaren rantaan nousevaa jugend-henkistä rakennustyyliä toivotaan jatkuvasti kuluttajapuolelta lisää, kertoo hankkeen pääsuunnittelija Risto Huttunen Huttunen-Lipasti architects -arkkitehtitoimistosta.

Huttusen mukaan monet rakennusliikkeet taas painottavat rakentamisen tehokkuutta, mikä johtaa pieniin yhteistiloihin ja matalampiin kerroskorkeuksiin.

– Klassinen tyyli myös maksaa hieman modernia enemmän.

Helsingin kartta johon merkittynä Koirasaari.
Koirasaari sijaitsee Helsingin Laajasalon lounaisosassa Kruunuvuorenrannan eteläpuolella. Kuva: Risto Laine / Yle, MapCreator, OpenStreetMap

Koirasaareen oli aluksi tarkoitus rakentaa moderneja tiilikerrostaloja. Työn tilaaja ja tontin omistaja Keele-yhtiö kuitenkin toivoi jugend-tyyliä, joten se haki ja sai alueelle kaavamuutoksen.

Kaavatyö tehtiin yhdessä kaupungin kanssa.

Risto Huttunen Huttunen-Lipasti architects -arkkitehtitoimistosta kertoo, miten rakentamisessa toisinaan päädytään tiiviiden yksiöiden tekoon
Risto Huttusta haastatteli Otso Karhu.

Nyt kaikki Koirasaaren rannan talot mukailevat jatkossa samaa muotokieltä.

Arkkitehtiliitto: Koirasaari on poikkeus

Koirasaaren talot ovat poikkeus Helsingin nykyrakentamisessa, ja työn tilaajalla on rohkeutta, arvioi Suomen arkkitehtiliitto Safan puheenjohtaja Asko Takala.

Rakentamista, myös julkisivuja, ohjaa Takalan mukaan tavoite kohtuuhintaisesta asumisesta. Tarjonta vastaa kysyntään.

– Usein asuntotuotantoa tehdään isojen pörssiyhtiöiden kautta. Siellä eurot ratkaisevat.

Toisinaan rikasmuotoinen julkisivu on mukana suunnitelmissa, mutta se karsiutuu loppuvaiheessa, kun rakentamisen kustannusarviot ylittyvät, Takala sanoo.

Myös laatikkotyylille löytyy kannattajansa, hän muistuttaa.

Jugendtyylisiä rakennuksia Helsingin Katajanokan Luotsikadulla.
Safan puheenjohtaja Asko Takalan mukaan klassinen tyyli on toisinaan ristiriidassa kuluttajien toiveiden kanssa. Kuluttajat esimerkiksi haluavat isot lasitetut parvekkeet, jotka eivät yleensä jugend-tyyliin istu. Kuvassa jugend-tyylisiä taloja Helsingin Katajanokan Luotsikadulla. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Kaupunkilaisilla on Takalan mukaan kaksi hyvää tapaa vaikuttaa kaupungin tulevien talojen julkisivuihin.

– Ryhtykää asuntorakennuttajiksi tai äänestäkää kuntavaaleissa henkilöä, jonka mieltymykset ja ympäristötavoitteet vastaavat omaanne.

Juttua muokattu 20.1.2025 kello 9.58: Jutussa ollut kyselyelementti on poistettu, sillä vastausmääriin näytti kohdistuvan manipulaatiota.

Muokattu 14.1.2025 kello 19.55: Koirasaari sijaitsee Laajasalon lounaisosassa, ei luoteisosassa, kuten jutun kohdassa aiemmin luki.