Suomi suunnittelee merkittävää merituulivoiman kasvua – Korsnäsin jättihankkeeseen kohdistuu paljon odotuksia

Merituulivoimaa suunnitellaan rannikolle miljardien eurojen edestä. Korsnäsin tuulivoimapuisto voisi kattaa jopa 350 000 omakotitalon vuosittaisen sähkönkulutuksen.

Vattenfallin merituulipuisto Tanskan edustalla.
Vattenfallin offshore-tuulipuisto Pohjanmerellä, 25-40 kilometriä Tanskan Jyllannin rannikolta. Kuva: Vattenfall
  • Merja Siirilä

Tuulivoima on noussut merkittävään asemaan Suomen energiantuotannossa. Tällä hetkellä tuulivoima kattaa noin viidenneksen maan sähköntuotannosta.

Tulevaisuuden suunnitelmat ovat vielä kunnianhimoisempia – erityisesti merituulivoiman osalta, joka on toistaiseksi jäänyt suurelta osin hyödyntämättä.

Nykyisin merituulivoiman tuotantoluvut ovat vielä pieniä, mutta vuoteen 2045 mennessä tavoitellaan jopa 24 gigawatin tuulivoimakapasiteettia.

– Merituulivoima voi olla kymmenen vuoden päästä lähes yhtä suurta kuin nykyinen tuulivoiman kokonaiskapasiteetti, sanoo Suomen uusiutuvat ry:n eli entisen Suomen tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen.

Tämä tekisi Suomesta EU:n kolmanneksi suurimman tuulivoimantuottajan asukasta kohden, heti Tanskan ja Ruotsin jälkeen.

Korsnäsin merituulivoimapuistolla suuri kapasiteetti

Tällä hetkellä Suomessa on vain yksi merituulipuisto Porin Tahkoluodolla, mutta suunnitteilla on useita hankkeita, jotka voivat nostaa merituulivoiman kapasiteettia merkittävästi.

Esimerkiksi Korsnäsin kehitysvaiheessa oleva merituulivoimahanke on herättänyt laajaa kiinnostusta potentiaalinsa vuoksi: valmistuessaan tuulipuisto tuottaa jopa 2,5 gigawattia uusiutuvaa energiaa.

Vattenfallin Head of market developement Max Meyerin mukaan tuulivoimapuisto voisi kattaa jopa 350 000 omakotitalon vuosittaisen sähkönkulutuksen.

Alueelle mahtuisi mahdollisesti 150 turbiinia. Tarkka määrä riippuu turbiinien koosta ja myös projektin lopullisesta koosta.

– Koska tämä on vielä kehitysvaiheessa oleva projekti, etsimme seuraavan sukupolven teknologiaa ja mahdollisesti turbiineja, joita ei ole vielä saatavilla markkinoilla, sanoo Meyer.

Viime vuonna hanke saavutti merkittävän virstanpylvään, kun geofysikaaliset mittaukset saatiin päätökseen. Kallis ja teknisesti vaativa, merenpohjasta tietoa tarjoava prosessi tarjosi on ratkaisevan tärkeää tuulivoimapuiston suunnittelussa.

Tutkimuksia jatketaan myös tulevana vuonna.

– Tutkimuksissa tarkastelemme ihmisten ja eläinten toimintaa, kuten veneiden liikennettä, lintuja ja merinisäkkäitä, jotta saamme hyvän kuvan siitä, mitä alueella tapahtuu. Sitten voimme suunnitella, kuinka voimme elää rinnakkain alueen muiden käyttäjien kanssa, Meyer kertoo.

Tavoite on saada projekti käyttöön 2030-luvulla.

Tietoa on vielä rajallisesti

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Antti Lappalainen muistuttaa, että merituulivoimaan liittyy ympäristöriskejä, kuten vaikutuksia troolikalastukseen, lintuihin ja tiettyihin kalalajeihin.

– Tietoa merialueiden luontoarvoista sekä tuulivoiman mahdollisista vaikutusmekanismeista on vielä käsittämättömän vähän. Tietoa pitäisi saada äkkiä paljon lisää, jotta rakentaminen voitaisiin tehdä kestävästi ja yleisesti hyväksyttäväksi.

Lappalainen painottaa, että lisätutkimus voisi auttaa minimoimaan mahdolliset ympäristöhaitat ehkä hyvin pienilläkin toimilla:

– Esimerkiksi maalaamalla muutama roottorin lapa mustaksi linnut törmäilevät niihin paljon vähemmän ainakin päiväsaikaan, Lappalainen kertoo.

Lappalaisen mukaan lisätutkimuksen tarve on merkittävä, jotta rakentaminen voidaan tehdä kestävästi.

Turvallisuuskysymykset ja realistiset tavoitteet

Keskustelussa merituulivoimasta nousevat esiin myös turvallisuuskysymykset, erityisesti Ruotsin päätös torpata useita hankkeita turvallisuussyistä.

Suomen uusiutuvat ry:n toimitusjohtaja Anni Mikkonen vakuuttaa, ettei Suomen Puolustusvoimat näe ongelmia Ahvenanmaasta pohjoiseen sijaitsevissa hankkeissa.

– Ne Ruotsin-hankkeet, jotka Ruotsin Puolustusvoimat torppasi, ovat kaikki Ahvenanmaasta etelään. Meillä Puolustusvoimat on sanonut jo vuosia, että he eivät tule hyväksymään hankkeita Ahvenanmaasta etelään tai itään.

Merituulivoiman kehitys edellyttää Mikkosen mukaan kunnianhimoista ja selkeää energia- ja ilmastostrategiaa. Kilpailutusten on hänen mukaansa oltava myös läpinäkyviä ja reiluja, ja erityisesti kireä kiinteistöverotus on ollut esteenä hankkeiden etenemiselle.

– Kiinteistöveron laskeminen maatuulivoiman tasolle voisi edistää investointeja merkittävästi, Mikkonen arvioi.

Mikkonen korostaa, että vaikka tavoitteet ovat kunnianhimoisia, ne ovat saavutettavissa, kunhan investointiympäristö pysyy suotuisana ja poliittinen tuki on vahvaa.

Juttua korjattu 15.1.2025 kello 8.30: Jutussa sanottiin aiemmin, että tuulivoimalla tuotetaan Suomessa 5201 megawattia sähköä. Tuulivoima voi tuottaa 5201 megawatin teholla, mutta vain hetkittäin. Sellaisena hetkenä se kattaisi 40–60 prosenttia tuotannosta.

Tuulivoimalla tuotetaan noin viidennes maan sähköntuotannosta, kuten jutussa onkin kerrottu.