Mikko Komulaisen ensimmäinen viikko Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtajana on alkanut kuten isoissa työpaikoissa yleensä: kymmeniä uusia kasvoja, tietojärjestelmien käyttöönottoa ja puhelinliittymien selvittelyä.
Ensimmäinen henkilökuntakokous on vasta edessä: Muun muassa avoimuus ja työhyvinvointi ovat teemoja, joista Komulainen aikoo henkilöstölleen puhua.
Kun käytännön asiat alkavat rullata, Komulainen jalkautuu laajalle alueelle tutustumaan Soiten yksiköihin.
– Haluan kuulla eri ammattiryhmien näkemyksiä. Suosin kuuntelevaa ja vuorovaikutteista johtamista.
Pitkää tutustumisaikaa organisaatioon Komulaisella ei kuitenkaan ole, edessä on isoja asioita.
Jo aiemmin on päätetty koko henkilöstöä koskevien yhteistoimintaneuvottelujen aloittamisesta, nyt ne pitäisi saada aloitettua. Neuvottelut voivat johtaa työnkuvien ja toimipisteiden muutoksiin, osa-aikaistamisiin, lomautuksiin tai irtisanomisiin sekä palvelusuhteen ehtojen muuttamiseen.
Myös aluevaltuusto odottaa maaliskuussa eteensä lisätalousarviota, jolla pyritään kuromaan umpeen tälle vuodelle budjetoitua yli 13 miljoonan euron alijäämää. Lähiajat kuluvatkin jo tehtyihin päätöksiin perehtymiseen ja niiden tarkentamiseen.
Tehokas talous, laadukas toiminta
Talouden kanssa urakkaa riittää, sillä lain mukaan Soiten on katettava kahdelta viime vuodelta kertynyt, yli 40 miljoonan euron alijäämä vuoden 2026 loppuun mennessä.
Komulaisen mukaan tehokas talous ja laadukas toiminta tukevat toisinaan.
– Jos toiminta on hyvällä mallilla ja rahoitus saadaan riittävälle tasolle, myös talous oikenee aina tietyllä aikavälillä. Ne ovat niin kuin käsipari: toinen tukee aina toista. Isompi haaste on tietysti aika, eli se, millä aikavälillä tavoite saavutetaan.
Komulainen on valmis keskusteluun alueiden yhteistyön lisäämisestä. Hänen mukaansa esimerkiksi erikoissairaanhoidossa voidaan miettiä, pystyisivätkö läheiset keskussairaalat jakamaan erikoisalojen hoitoa niin, että kaikkea ei tarvitse tehdä yhdessä sairaalassa.
Hyvinvointialueilla tehdään historiaa
Lisää uusia kasvoja Komulaiselle tulee huhtikuun aluevaalien jälkeen, kun uudet valtuutetut valitaan. Puolueilla on tosin ollut vaikeuksia saada ehdokkaita aluevaaleihin.
Hyvinvointialueet ovat hyvin eri tilanteessa kuin kunnat, sillä esimerkiksi kuntapäättäjillä on huomattavasti enemmän liikkumavaraa. Hyvinvointialueilla ei ole juuri mahdollisuuksia tulojen lisäämiseen. Lisäksi menopuolella valtio ohjaa voimakkaasti niin hyvinvointialueiden toimintaa kuin taloutta.
– Hyvinvointialueilla on itsehallinto, ja samaan aikaan kolme ministeriä ohjaa enemmän tai vähemmän toimintaamme. Tässä liikutaan aidosti kolmella tasolla: valtio-, alue- ja kuntatasolla. Komulainen sanoo.
Hyvinvointialueet hakevat Komulaisen mukaan vielä muotoaan: hän ennakoi lainsäädäntöön tarkennuksia ja samaan aikaan myös toimintaympäristöä joudutaan tarkastelemaan.
Vaikka haasteet ovat isoja, Komulainen haastaa ehdokkuutta harkitsevia asettumaan ehdolle aluevaaleissa.
– Mielenkiintoista historiaa tässä ollaan tekemässä.