Amerikkalaiset Tiktokin käyttäjät ovat viime päivinä luoneet ahkerasti tilejä Xiaohongshu-nimiseen sovellukseen. Kiinalaisen sovelluksen yllätyssuosion taustalla ei ole jokin uusi ominaisuus tai koukuttava algoritmi, vaan Yhdysvaltain hallinnon päätös kieltää Tiktok.
Sunnuntaina voimaa tuleva kielto on sysännyt liikkeelle valtavan määrän ihmisiä, jotka etsivät nyt uusia yhteisöjä, joiden parissa viettää aikaa ja jakaa sisältöjä. Tiktokilla on noin 170 miljoonaa käyttäjää Yhdysvalloissa.
Instagramin, Pinterestin ja Tiktokin sekoitusta muistuttava kiinalaissovellus on valikoitunut monen ensimmäiseksi kohteeksi.
Yhdysvaltalaisten muuttovirta on vetänyt mukanaan myös suomalaiskäyttäjiä. Xiaohongshu on noussut Suomessa ladatuimpien sovellusten joukkoon Applen sovelluskaupassa.
Siitäkin huolimatta, että sovelluksen kokonaisvaltainen käyttö vaatii mandariinikiinan osaamista.
Jyväskylän yliopiston digitaalisen kulttuurin ja filosofian tutkija Jonne Arjoranta katsoo, että suomalaisten siirtyminen kiinalaissovellukseen – vaikka Tiktok ei ole katoamassa Suomesta mihinkään – kuvastaa hyvin kansainvälisten verkostojen voimaa.
– Se ei ehkä kerro niinkään sen kiinalaisen sovelluksen houkuttelevuudesta, vaan näiden yhdysvaltalaisten influenssereiden vallasta, Arjoranta pohtii.
Käyttökokemus ei ole enää kaikille tärkein ominaisuus
Amerikkalaiset influensserit olisivat voineet ohjata seuraajansa jollekin toiselle alustalle. Tiktokille löytyy useita amerikkalaisia vaihtoehtoja.
He valitsivat kuitenkin toisen kiinalaisen sovelluksen. Osittain kyse on varmasti poliitikkojen näpäyttämisestä, mutta osittain taustalla on myös pettymys amerikkalaisten teknologiajättien toimintaan.
Arjoranta huomauttaa, että tämä on uusi ilmiö liikehdinnässä sosiaalisesta mediasta toiseen. Historian saatossa sosiaalisen median sivustoja on noussut ja kadonnut toistuvasti, mutta syy on yleensä teknis-esteettinen; jokin uusi ominaisuus tai mukavampi käyttökokemus.
Nyt Tiktokin käyttäjät siirtyvät sovellukseen, jonka kaikkia valikkoja he eivät pysty lukemaan.
Käyttökokemuksen rinnalle on siis noussut muita ominaisuuksia, joiden perusteella valintoja tehdään. Arjoranta antaa esimerkiksi yksityisyydensuojan.
– Käyttöliittymä voi toimia vähän eri tavalla kuin on tottunut, mutta jos ei tarvitse lähettää tietoja Yhdysvaltoihin jollekin palvelimelle, niin se saattaa ihan hyvin olla motivoiva tekijä vaihtoon, hän sanoo.
Tämä ei ole ehkä päällimmäisenä mielessä Tiktok-pakolaisilla, mutta liikehdintää tapahtuu nyt muuallakin.
Meta yrittää torpata Instagram-käyttäjien siirtymisen uuteen palveluun
Viime viikolla sosiaalisen median jätti Meta kertoi luopuvansa faktantarkistuksesta ja löysentävänsä keskustelusääntöjä palveluissaan. Näin Mark Zuckerberg kommentoi tuolloin Metan kaavailemia muutoksia palveluihinsa:
Metan kaavailemat muutokset herättivät voimakasta kritiikkiä. Ne näkyivät myös muiden sovellusten käyttäjämäärissä.
Metan omistaman kuvapalvelu Instagramin haastajaksi kehitetty Pixelfed kertoi viikonloppuna, että liikenne sen palveluun oli ennätysvilkasta.
Avoimen ja hajautetun protokollan päälle rakennetun Pixelfedin kannalta Metan ajoitus oli täydellinen. Aiemmin ainoastaan verkkoselaimella toiminut Pixelfed julkisti sovelluksen toissapäivänä. Se on noussut ladatuimpien listalle jo Suomessakin.
Haastajan nousu on huomattu Metan pääkonttorilla Menlo Parkissa. Maanantaina teknologiajulkaisu 404 Media uutisoi, että Meta on estänyt Pixelfediin johtavien linkkien jakamisen palveluissaan. Yhtiö luokittelee Pixelfed-linkit roskapostiksi.
Pixelfed ei vielä uhkaa kahden miljardin käyttäjän Instagramia, mutta saattaa olla merkki muutoksesta.
– Pitkään näytti siltä, että meillä on vain nämä isot kilpailijat, jotka valitsevat, mihin suuntaan mennään, Arjoranta sanoo.
– Nyt se ei näytä ollenkaan niin selvältä.
Digitaalinen kansalaistori ei ehkä koskaan toteudu
Arjoranta ei usko, että nykyiset muuttovirrat valuvat tiettyihin palveluihin samalla tavalla kuin ennen.
– On vaikea nähdä, että me siirtyisimme maailmaan, jossa kaikki olisivat yhden identiteetin alla yhdessä sosiaalisessa mediassa, mitä se oli ehkä joskus silloin Facebookin huippuaikoina, hän pohtii.
Todennäköisempää Arjorannan mukaan on, että ihmiset hajaantuvat erilaisten alustojen välille, eikä yhtä selvää voittajaa ole.
Samaa mieltä on Helsingin yliopiston viestinnän dosentti Salla-Maaria Laaksonen. Käynnissä oleva pirstaloituminen pakottaa myös myöntämään, ettei ajatus digitaalisesta kansalaistorista ehkä koskaan toteudu.
– Nyt on pakko vain myöntää, että meillä ei ole yhtä julkisuutta tai julkista tilaa, jossa yhteiskunnallista keskustelua käytäisiin, Laaksonen toteaa.
Hän painottaa, että idea digitaalisesta agorasta ei koskaan vastannut todellisuutta. Lyhytviestipalvelu Twitter pääsi tässä ehkä lähimmäksi, mutta sekään ei koskaan saavuttanut sellaista käyttäjämäärää tai diversiteettiä, että siellä käytävää keskustelua olisi voinut pitää yhteiskunnallisesti edustavana.
Alustojen arvomaailmat alkavat erottua
Viime kuukausina Twitterin edustavuus on vain kaventunut. Teknomiljardööri Elon Muskin alaisuudessa X:ksi ristitty palvelu on menettänyt huomattavasti käyttäjiä arvoliberaalista nurkkauksestaan.
Joukkopako X:stä on jatkunut hiljalleen yli vuoden. Kun Musk asettui tukemaan Donald Trumpia Yhdysvaltain presidentiksi, tulvaportit aukesivat. Eikä Musk tunnu edes yrittävän padota vuotoa.
Viime viikolla yli 60 saksalaista yliopistoa ilmoitti yhteisesti poistuvansa X.stä. Tiedotteessaan yliopistot ilmoittivat, etteivät ne hyväksy äärioikeistolaisen sisällön voimistamista X:ssä. Ilmoitusta edelsi Muskin X:ssä vetämä keskustelu äärioikeistolaisen AfD-puolueen puheenjohtajan kanssa.
Tällä viikolla Oulun yliopistosta tuli viimeisin X:stä poistunut suomalainen yliopisto. Maanantaina Vihreät ilmoitti ensimmäisenä suomalaispuolueena jättävänsä X:n.
Vihreiden poistuminen alleviivaa sosiaalisen median yleisöjen pirstaloitumista.
– Perinteisesti poliitikon kannattaa olla siellä, missä potentiaaliset äänestäjätkin ovat. Nyt siellä ehkä ajatellaan, ettei X ole sellainen paikka, jossa Vihreät voisi tavoittaa potentiaalisia äänestäjiä, Laaksonen pohtii.
Vihreät on siirtänyt osan some-viestinnästään hajautettua protokollaa kehittävään Blueskyhin, jossa käyttäjillä on suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa omaa virtaansa ja moderointikäytäntöihin.
Alustojen arvomaailmat alkavat erottua. Sosiaalisen median yritykset pyrkivät pitkään esittämään algoritminsa neutraaleina ja objektiivisina, mutta nyt maskit on riisuttu.
– Minun mielestä se on vaan hieno juttu, että meillä on näitä vaihtoehtoja ja ihmiset tiedostavat ne. Ehkä tämä voisi olla muuttoliike kohti kestävämpää somea, jonka ei tarvitse olla korporaatiovoittoista, Laaksonen sanoo.