Valtava uudistus lähes 140 000 suomalaisen palkkaan – näin uusi järjestelmä toimii

”Palkat eivät laske”, lupaa kunta-alan työnantajapuoli. Uutta mallia neuvotellaan myös sote- ja pelastusalalle.

Kunnissa palkkaus muuttuu.
  • Heikki Valkama

Suomen kunnissa ja kuntayhtymissä otetaan tänä vuonna käyttöön uusi, yhtenäinen palkkausjärjestelmä.

Se tulee koskettamaan 120 000:ta kunta-alan työntekijää maatalouslomittajista toimistosihteereihin. Lisäksi uuteen järjestelmään siirtyvät päiväkodeissa työskentelevät varhaiskasvatuksen opettajat, joita on noin 17 000.

– Jäsenistöltä on tullut jonkin verran kyselyitä siitä, mitä tämä muutos tarkoittaa heille ja heidän palkalleen. Moni on ollut huolissaan siitä, laskeeko heidän palkkansa. Voin kuitenkin vakuuttaa, että palkat eivät laske. Se on täysin selvää, kertoo Helsingin varhaiskasvatuksen pääluottamusmies Jaana Kesänen.

Uudistus koskee niitä, jotka ovat kunta-alan suurimman työehtosopimuksen eli Kunta-alan yleisen virka- ja työehtosopimuksen piirissä.

Henkilökuvassa Jaana Kesänen, pääluottamusmies, JHL.
Vielä työntekijät eivät oikein tiedä, mistä muutoksessa on kyse. Se on niin uusi asia, kertoo Jaana Kesänen. Hän on varhaiskasvastuksen pääluottamusmies Helsingissä. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Useilla kunta- ja hyvinvointialan sopimusaloilla neuvotellaan parhaillaan vastaavista uudistuksista. Tällaisia ovat muun muassa sote- ja pelastusala.

Jatkossa olet A-, B- tai C-tasoa

Uusi tasopalkkajärjestelmä astuu voimaan helmikuun alussa, mutta otetaan käyttöön viimeistään lokakuussa. Järjestelmässä työntekijöiden tehtäväkohtaiset palkat jaetaan kolmeen tasoon, A, B ja C – osaamisen ja vastuun mukaan.

Tämä antaa työntekijöille mahdollisuuden nostaa palkkaansa vaikkapa hankkimalla lisää koulutusta.

Byrokratia vähenee

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien neuvottelujohtaja Henrika Nybondas-Kangas sanoo, että uusi järjestelmä helpottaa työnantajien byrokratiaa.

– Jokaisella palkansaajalla on tällä hetkellä tehtäväkohtainen palkka, mutta lokakuusta alkaen maksetaan tasopalkkaa ja mahdollisesti osaamiseen ja vastuuseen perustuvaa tasolisää, joka on neuvoteltu valtakunnallisesti, Nybondas-Kangas sanoo.

Henkilökuvassa Henrika Nybondas-Kangas, neuvottelujohtaja, KT.
Henrika Nybondas-Kangas on vielä tostaiseksi neuvottelujohtaja, mutta maaliskuun alusta lähtien KT:n eli kunta- ja hyvinvointityönantajien toimitusjohtaja. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Paikallisesta sopimisesta palataan osittain valtakunnalliseen sopimiseen.

– Ei kuitenkaan 1970-luvulle, Nybondas-Kangas toteaa.

– Valtakunnan tasolta tulee järjestelmän runko, jota paikallisesti voidaan täydentää tarpeen mukaan, selittää Kristian Karrasch. Hän on Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) neuvottelujohtaja.

Työntekijät odottavat palkkojen parantumista

Uudistuksen myötä koulutuksen ja osaamisen pitäisi siis vaikuttaa suoremmin palkkaan.

Ne, joilla on hankalia tehtäviä ja osaamista, saavat enemmän liksaa.

– Eiväthän tässä taivaat aukene rahan suhteen, Kristian Karrasch toppuuttelee.

Henkilökuvassa Kristian Karrasch, neuvottelujohtaja, JHL.
Kristian Karrasch pitää uudistusta hyvänä, mutta arvelee, että uuden tasopalkkajärjestelmän soveltamisessa saattaa tulla kunnissa hankaluuksia. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Sopimuksen piirissä ovat lastenhoitajat, koulunkäynninohjaajat, toimistosihteerit, maatalouslomittajat ja kirjastojen sekä työllisyyspalveluiden henkilöstö.

Uutta järjestelmää neuvoteltiin vuosien ajan.

Myös läpinäkyvyys lisääntyy. Työpaikkoja ja palkkoja eri kuntien välillä on jatkossa helpompi vertailla.

Rahat tulevat palkkauksen kehittämisohjelmasta

Rahat uudistukseen tulevat kunta- ja hyvinvointialan vuonna 2022 hyväksytystä palkkauksen kehittämisohjelmasta.

Muutokset eivät vaikuta muihin palkanosiin, kuten työkokemuslisään tai työsuorituksen perusteella maksettavaan henkilökohtaiseen lisään. Myös esimerkiksi ilta- ja viikonloppulisät pysyvät ennallaan.