Surkeaan kuntoon ränsistyneen Kinkomaan tuberkuloosiparantolan purku-urakka on alkanut Muuramessa. Komea talo ehdittiin kertaalleen suojella, mutta rakennuksen kunto heikkeni ja suojelu purettiin Museoviraston suostumuksella.
Uusi omistaja Ahosen Palvelut purkaa liki satavuotiaan kuusikerroksisen parantolan kesäkuuhun mennessä. Sen tilalle saa kaavamuutoksen jälkeen rakentaa neljä kerrostaloa ja toimistotilaa.
Pyhä Yrjö taistelee lohikäärmettä vastaan
Purkupäätöksen jälkeen uusi omistaja ja Jyväskylän museot saivat yksityishenkilöiltä yhteydenottoja siitä, voisiko julkisivutaiteen pelastaa.
Parantolan suunnitelleet arkkitehtiveljekset Jussi ja Toivo Paatela halusivat pääsisäänkäynnin tehosteeksi taidetta. Tuottelias kuvanveistäjä Gunnar Finne toteutti sisäänkäynnin molemmille puolille neljään kerrokseen kahdeksan erilaista reliefiä eli kohokuvaa.
– Parantolan seinästä löytyy mytologisia ja uskonnollisia aiheita ja myös assyrialaista tyyliä, esimerkiksi Pyhä Yrjö taistelemassa lohikäärmettä vastaan, kertoo Jyväskylän Taidemuseon intendentti Tiina Koivulahti.
Finne erikoistui patsaisiin, sankarimuistomerkkeihin sekä reliefeihin. Hänen kädenjälkeään näkyy muun muassa Sakari Topeliuksen muistomerkissä ja Eduskuntatalon rakennusornamentiikassa.
Viime syksynä taide- ja museoammattilaiset yrittivät löytää purkajayhtiön kanssa keinoja reliefien pelastamiseksi.
Ahosen Palveluiden operatiivinen johtaja Reko Linnanmäki joutui nostamaan kädet pystyyn.
– Reliefit on valettu paikalleen seinäpintaan kiinni ja niiden taustalla on punatiili, joka vaikeuttaa irrottamista.
Kohokuvien toteutusta tutkittiin muun muassa koeporaamalla.
– Hammaslääkärin työkaluilla voisi ehkä varovasti piikata ja porata niitä irti, mutta varmuutta niiden ehjänä säilymiseen ei ole.
Huutokauppakaan ei pelastanut
Reko Linnanmäki kertoo, että reliefit laitettiin hyvissä ajoin myyntiin huutokauppa -sivustolle ja taidealan toimijoille välitettiin viestejä teoksista.
– Yhtään yhteydenottoa ei tullut. Olisiko ollut enemmän kiinnostusta, jos olisi ollut vielä merkittävämpi taiteilija kyseessä.
Keski-Suomen museon intendentti Saija Silen suree Finnen reliefien tulevaa tuhoa. Rakennusperinnön asiantuntijana hän näkee sen osana Suomen suurien sairaala- ja parantolarakennuksien kohtaloa.
– Kun käyttötarkoitus muuttuu tai loppuu, uuden tarkoituksen löytäminen tämän kokoisiin, rappeutuviin rakennuksiin on aina vaikeaa.
Vanhaa ei voitu säilyttää uuden osaksi
Kinkomaan kohdalla mietittiin myös hybridiratkaisua, eli pääportaikko ikkunoineen ja Finnen kohokuvioinen olisi säästetty ja liitetty osaksi tulevaa uudisrakennusta.
– Keski-Euroopassa, Virossa ja Ruotsissa on paljon rakennuksia, missä osa vanhaa on säilytetty ja rakennettu uusi sen ympärille.
Silen harmittelee, että Suomessa harrastetaan todella vähän vanhan ja uuden yhdistämistä.
– Helposti aloitetaan tyhjästä, eli puretaan vanha ja tehdään uutta tilalle.
Silen muistuttaa, että ennen 1940-lukua Suomeen rakennetuista rakennuksista on jäljellä enää vain viisi sadasta.
Kalevalan Marjatta vartioi purkutyömaata
Taidemuseon Tiina Koivulahti pitää tärkeänä, että Gunnar Finnen kohokuviot dokumentoidaan digitaaliseen muotoon.
Koivulahti iloitsee, että parantolan pihalla seisova Kauko Räsäsen pronssiveistos Marjatta jää paikalleen. Marjatta on Kalevalan loppurunon nainen, joka paimenessa ollessaan löytää puolukan mättäältä, syö sen ja tulee raskaaksi.
– Puiston etualalla on ollut myös suihkulähde, mutta en tiedä onko se vielä maan alla vai purettu, miettii Koivulahti.
Saija Silen toivoo, että uuden suunnittelussa huomioidaan ympäristö ja ammennetaan jotakin parantolan historiasta.
Merkittävä kulttuuriympäristö tuhoutuu
Valtioneuvosto on vuonna 2009 hyväksynyt Kinkomaan parantolan ympäristöineen valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön luetteloon.
Sairaala edustaa parantolarakentamisen kulta-aikaa 1930-luvulla. Kunnat perustivat valtion tuella innokkaasti kuntainliittoja rakentamaan ja pyörittämään parantoloita.
Vuosina 1930–41 Suomessa avattiin 12 suurta kansanparantolaa. Johtavien arkkitehtien suunnittelemat modernit hoitolaitokset olivat sekä kansallinen että paikallinen ylpeydenaihe.
Tunnetuin tuberkuloosisairaala on Alvar Aallon suunnittelema Paimion parantola, joka valmistui 1933. Se on yksi Aallon kolmestatoista kohteesta, joita Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää tammikuussa Unescon maailmanperintöluetteloon.
Lähellä oli, että Alvar Aalto olisi suunnitellut Kinkomaankin parantolan. Aalto hävisi kisan ja työ annettiin Jussi ja Toivo Paatelalle. Paimion parantolan suunnittelun voitti puolestaan Aalto. Toivo Paatela oli jäävi kisaan istuessaan sen tuomaristossa.
Juttua korjattu 18.1. klo 21.28: Korjattu kuvanveistäjä Kauko Räsäsen sukunimi. Aiemmin jutussa luki virheellisesti Räisänen.