Tampereen Tammerkosken rannalta on katoamassa viimeinenkin ripaus perinteistä savupiipputeollisuutta.
Jos metsäyhtiö Metsä Boardin suunnitelmat Takon kartonkitehtaan sulkemisesta käyvät toteen, vapautuu Tampereen keskustasta samalla suuri rakennus uuteen käyttöön.
Tontti ja rakennus ovat Metsä Boardin omistamia. Rakennus on myös osin suojeltu.
Takon toimitusjohtajan Mika Joukion mukaan on vielä liian aikaista puhua tehdasrakennusten tulevaisuudesta.
– Käydään nämä muutosneuvottelut ensin, ja lähdetään sitten miettimään millaista kiinteistökehitystä lähdetään harrastamaan - ja kenen kanssa.
Alkujaan puuhiomona toiminut tehdas perustettiin kosken rantaan vuonna 1865. Sittemmin ympärille kasvoi kaupunki.
Aivan kaupungin ytimessä toimiva tehdas ei sijaintinsa vuoksi ole ollut helppo kehitettävä teollisuuden näkökulmasta. Toisaalta vanhan tehdaskiinteistön uuteen käyttöön ottaminen ei ole aivan yksinkertaista kaupungillekaan.
Asia on aika ajoin ollut esillä. Esimerkiksi vuonna 2005 silloiset kaavoituksen ja elinkeinoelämän vastuuhenkilöt spekuloivat Tekniikka&Talous-lehdessä, että Takon lopettaessa tehdaskiinteistöihin voisi tulla liike- ja toimistotiloja sekä mahdollisesti asuntoja.
Nämä suunnitelmat muistaa myös pormestari Kalervo Kummola (kok.).
Sittemmin suunnitelmia ei ole tehty, ja Metsä Boardin tuoreen ilmoituksen tehtaan sulkemisesta pormestari myöntää tulleen yllätyksenä.
Tehdasrakennuksen jatkokäyttöä mietitään Kummolan mukaan ”sitten kun aika on”, mutta jotakin hän uskaltaa luvata jo nyt.
– Lähdemme siitä, että julkisivu koskelle säilyy entisellään. Se on osaa Tampereen elävää keskustaa.
Verkatehtaan purkaminen oli virhe
On poikkeuksellista, että aivan kaupungin keskustasta vapautuu tämän kokoluokan kiinteistö, jolle pitää miettiä täysin uudenlaista käyttöä.
Toisaalta tässä ei ole Tampereelle mitään uutta, pormestari Kummola muistuttaa.
Useat kaupungin entiset tehdasrakennukset ovat jatkaneet elämäänsä teollisuustoiminnan loputtua.
Takon naapurissa sijaitseva Kehräsaari on värjäämöhistoriastaan tunnettu alue, jonne on sittemmin kotiutunut käsityöläisiä ja ravintoloita.
Kehräsaaressa toimii myös elokuvateatteri Niagara.
Kehräsaaren naapurissa kohonnut vanha Verkatehdas sai sen sijaan aikoinaan pitkällisen kiistelyn jälkeen väistää.
Tätä Kummola pitää nyt valitettavana.
– Oli virheliike purkaa Verkatehdas, pormestari sanoo.
Nykyään kiistellyllä tontilla kohoaa kauppakeskus Koskikeskus.
Verkatehtaan historiasta muistuttavat ravintolakäytössä oleva pääkonttori sekä värjäämörakennus, jossa toimii käsityökeskus.
Kiista nosti tehtaat tapetille
Verkatehtaan purkamisesta noussutta kohua voi hyvällä syyllä kiittää siitä, että sittemmin vanhoille tehdaskiinteistöille on menestyksekkäästi etsitty uusia käyttötarkoituksia.
Parhaat esimerkit löytyvät Tammerkosken yläjuoksulta. Kansallismaisemassa tehtaat kohoavat molemmin puolin virtaa.
Yläjuoksun toisella puolella Tampellan vanhassa tehdaskiinteistöissä toimivat muun muassa museokeskus Vapriikki ja Pirkanmaan käräjäoikeus.
Suurin yksittäinen säilynyt teollisuusalue Tampereella on Finlaysonin alue.
Vuonna 1820 perustettu pieni kehruutehdas kasvoi nopeasti koko kaupungin kannalta oleelliseksi menestystarinaksi.
Tehdas suljettiin vuonna 1999, mutta suurin osa kiinteistöistä on tallella. Alue on nykyään vireä tapahtumakeskus.
Paikkansa Finlaysonilta ovat löytäneet työpaikkojen ja ravintoloiden ohessa esimerkiksi kaupungin suurin elokuvateatteri Finnkino Plevna ja työväenmuseo Werstas.
Onnistunut esimerkki kauniin vanhan teollisuuskiinteistön nykykäytöstä on myös entinen Frenckellin paperitehtaan kiinteistö kosken putouksen paikkeilla.
Paikalla, jossa vuonna 1842 käynnistettiin Suomen ensimmäinen jatkuvatoiminen paperikone, on vuodesta 1982 nautittu Tampereen teatterin esityksistä Frenckell-näyttämöllä.
Lähitulevaisuudessa samaan kiinteistöön teatterin naapuriksi on kaavailtu muun muassa kulttuuri- ja majoitustoimintaa.