Talviolosuhteet tuovat vaikeuksia Suomenlahdella liikkuvalle kansainväliselle laivaliikenteelle ja Venäjän varjolaivastolle.
Merellä liikkuu aluksia, joita ei ole tarkoitettu liikkumaan jäiden seassa. Kaikkien alusten päällystö ei välttämättä ole tottunut muutenkaan liikkumaan pohjoisen olosuhteissa. Samaan aikaan esimerkiksi suomalaiset merenkulkijat joutuvat varomaan näitä aluksia entistä enemmän.
– Pitää jättää ohituksissa ja kohtaamisissa enemmän etäisyyttä muihin laivoihin, kertoo Finnlines-varustamon Finnstar-laivan päällikkönä työskentelevä merikapteeni Niclas Seligson.
30 vuotta merenkulkualalla toiminut Seligson sanoo, että aluksen liikkeistä kuten reittivalinnoista huomaa, onko se tottunut kulkemaan jäissä vai ei.
Nyt vuoden alussa jäätä on vielä vähän. Paksuimmillaan se on Suomenlahden pohjukassa Pietarin edustalla.
Ilmatieteen laitoksen vanhempi meriasiantuntija Jouni Vainio sanoi Ylen jutussa viime talvena, että talvimerenkulussa on haastetta vaikka meri ei olisikaan jäässä. Avovedessä pakkassäällä alusten rakenteet voivat kerätä jääkuormaa, mikä kertoo kokemattomuudesta talvimerenkulkuun.
Varjolaivoja mahdoton tunnistaa
Suomenlahden ja koko Itämeren laivaliikenne on nyt erityisen huomion ja tarkkailun kohteena, kun Nato aloitti merialueen valvonnan jouluna tapahtuneen merikaapelirikon ja Eagle S -laivan tapauksen jälkeen.
Venäjän varjolaivaston aluksia ei kokenutkaan merenkulkija kuitenkaan tunnista.
– Totta kai saamme laivojen tunnistus- ja sijaintijärjestelmästä esimerkiksi laivan nimen ja tiedon siitä, onko kyseessä öljytankkeri vai matkustajalaiva. Silti voi vain arvailla, kuuluuko laiva varjolaivastoon vai ei, sanoo Niclas Seligson.
Varjolaivastolla viitataan kolmansien maiden aluksiin, jotka kuljettavat Venäjältä pakotteiden alaista tavaraa tai öljyä.
Videolla Niclas Seligson kertoo mitä kaikkea hän ehtii Itämerellä nähdä 30 tunnin ja yli tuhannen kilometrin matkalla Helsingin ja Travemünden välillä:
Ympäristövahingon riski kasvaa
Kotkan luotsiasemalla työskentelevä Hannu Lukkari on luotsannut laivoja merillä jo yli 30 vuoden ajan.
Käytännössä työ on esimerkiksi ulkomaisten rahtilaivojen ajamista satamiin ja niistä takaisin ulos merelle. Luotsaustehtäviä Lukkarille on uran aikana kertynyt yli 7000.
Kokenut merenkulun ammattilainen tietää, mitä talvi tarkoittaa ruuhkaisella Suomenlahdella, jossa Venäjän öljykuljetuksia liikkuu.
– Ympäristövahingon riski kasvaa. Venäjän satamissa lastattavina käyvät laivat ovat pääsääntöisesti sellaisia, jotka eivät ole meidän mittapuulla jäävahvistettuja. Oma kysymyksensä on se, kuinka kokenutta näiden laivojen päällystö on.
Paljon puhuttu Venäjän varjolaivasto huonokuntoisine öljytankkereineen ei näy luotsin työssä, koska varjoalukset eivät käy Suomen satamissa.
Videolla Hannu Lukkari kertoo minkälaisilla laivoilla ja merenkulun taidoilla hänen kokemuksensa mukaan Suomenlahdella tavallisesti liikutaan:
Suomenlahti on yksi maailman vilkkaimmista meriliikenteen alueista. Esimerkiksi Helcomin eli Itämeren merellisen ympäristön suojelukomission tilastojen mukaan Suomenlahdella on 2020-luvulla käynyt vuosittain yli 30 000 alusta.