Riihimäen kaupunki on ryhtynyt rakentamaan paikkakunnalle uutta mainetta lasikaupunkina. Taustalla ovat kaupungin vahvat lasiperinteet.
Suomen lasimuseon johtaja Hanna Mamia-Walther selittää, että brändipäätös perustuu kaupungin jo pitkään rakentuneeseen maineeseen lasin keskuksena, joka on houkutellut matkailijoita museoon.
Lisäksi lasiin liittyvä tietotaito hyväksyttiin hiljattain Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Se on lisännyt lajin arvostusta ja näkyvyyttä.
Johtaja kiittelee sitä, että kaupungin päättäjät ovat vihdoinkin ymmärtäneet lasin merkityksen osana Riihimäen imagoa. Niinpä syntyi ajatus nostaa lasi kaupungin brändin keskiöön.
– Lasin momentum on nyt monestakin syystä, Mamia-Walther toteaa.
Helsinki Design Weekin taustahahmo tukena
Riihimäen brändin rakentamisessa pyydettiin apuun Luovi Productions oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Kari Korkman. Hän on tunnettu erityisesti Helsinki Design Weekin kautta.
Korkmanin osaaminen designin, yhteisöllisyyden ja tapahtumatuotannon parissa vakuutti kaupungin johdon.
Luovi tuo mukanaan mallin, jolla esimerkiksi Helsinki Design Week pyörii.
– Riihimäellä on heti alkumetreillä lähdetty siitä, että tämä on pitkä yhteistyöhanke, jossa kaikki hyötyvät siitä, että voimat yhdistetään, Korkman iloitsee.
Lasikaupunki tulee näkymään myös kaupunkilaisille. Joitakin katuja nimetään uudelleen lasitaiteilijoiden mukaan.
Opetustoimessa se voisi tarkoittaa sitä, että suunnitellaan lasin historiaan ja kulttuurihistoriaan liittyviä sisältöjä.
– Tarjotaan niitä lapsille, jotta he tietävät mikä on kaupungin historia ja missä heidän juurensa ovat, Mamia-Walther pohtii.
Riihimäki hakee kansainvälistä huomiota lasibiennaalilla
Kesäkuussa järjestettävä ensimmäinen Finnish Glass Biennale pyrkii vetämään kansainvälistä huomiota Riihimäelle. Mukaan kutsutaan laajasti eri toimijoita avoimella haulla.
– Tämä on se meidän menestysresepti. Kutsumme mukaan yliopistoja, oppilaitoksia, valmistavaa teollisuutta, vähittäiskauppaa ja tietysti designereita sekä lasinpuhaltajia, Kari Korkman luettelee.
Osallistamalla heidät myös sitoutetaan tapahtumaan.
Ensimmäisen biennaalin kuraattoriksi on kutsuttu japanilainen muoti- ja tekstiilisuunnittelija Akira Minagawa, joka on tunnettu kulttibrändistään ”minä perhonen”.
Minagawan yhteys Suomeen on pitkäaikainen, ja hänen kansainvälinen näkemyksensä auttaa nostamaan uuden tapahtuman globaalille tasolle.
– Hän tuo näkemystä lasinpuhalluksen ulkopuolelta, Kari Korkman kertoo.
Lasi ja keramiikka kiinnostavat nuoria
Suomen Lasimuseon johtajan Hanna Mamia-Waltherin mukaan lasi on nykyään suosittua. Lasi näkyy medioissa ja sisustuslehdissä. Samalla lasiin liittyy vastuullinen kuluttaminen. Nuoremmat sukupolvet etsivät esineitä, jotka ovat kestäviä ja merkityksellisiä.
– Lasi ja keramiikka, joissa on käsityötaito taustalla, ovat selvästi trendaavia, todistaa myös Korkman.