Risto E.J. Penttilä ehdottaa: Kansainvälinen vesialue voitaisiin poistaa Suomenlahdelta

Ykkösaamussa vieraillut kansainvälisen politiikan asiantuntija sanoo, että Suomenlahden jakaminen Viron ja Suomen kesken lisäisi turvallisuutta Itämerellä.

Nordic West Officen toimitusjohtaja, kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E.J. Penttilä oli Ykkösaamun vieraana lauantaina 18. tammikuuta 2025.
  • Jesse Mäntysalo

Kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E.J. Penttilä ehdottaa, että Suomi ja Viro ottaisivat Suomenlahden kokonaan itselleen.

Ylen Ykkösaamussa vierailleen Nordic West Officen toimitusjohtajan mukaan Suomi ja Viro voisivat laajentaa omia merialueitaan niin, ettei Suomenlahdelle jäisi lainkaan kansainvälistä vesialuetta.

Hänen mukaansa kyse olisi lisävyöhykkeestä, joka parantaisi turvallisuutta Itämerellä.

– Se voisi maksimissaan olla 24 meripeninkulmaa, joka tarkoittaisi sitä, että Suomi ja Viro itse asiassa täyttäisivät Suomenlahden siltä osin.

Penttilän mukaan tämä antaisi mahdollisuuden puuttua salakuljetuksiin, mahdollisiin ympäristöongelmiin ja muihin epämääräisyyksiin, joita esimerkiksi varjolaivasto aiheuttaa Itämerellä.

– Se voisi olla seuraava askel eteenpäin.

Penttilä korostaa, ettei ole merioikeuden asiantuntija.

Hänen käsityksensä kuitenkin on, että asia voisi olla mahdollista toteuttaa kansainvälisen merioikeuden artikla 15:n nojalla, mikäli Suomi ja Viro olisivat molemmat aloitteellisia ja pääsisivät sopimukseen rajoista.

Tällä hetkellä Suomen ja Viron aluevesien välillä on kansainvälinen alue.

Suomenlahden jakaminen Suomen ja Viron kesken tarkoittaisi Penttilän mielestä sitä, että merialueesta tulisi aidosti Naton sisämeri.

– Siitä on puhuttu, mutta sitä se ei kuitenkaan ole ollut. Tämä venäläisten seilaaminenhan on ollut aivan kontrolloimatonta.

Penttilä: Merioikeuden tulkinta voisi olla ongelmallista

Penttilä esittää toisena vaihtoehtona, että Suomi voisi yksipuolisesti tai muiden Itämeren valtioiden kanssa tulkita merioikeutta uudestaan.

Hänen mukaansa se kuitenkin voisi tuottaa vaikeuksia kansainvälisesti.

– Jos lähdettäisiin tällaisiin uusiin tulkintoihin, niin se voisi vain vahvistaa sitä, että kaikki tekevät mitä huvittaa.

Toistuvat merenalaiset kaapelirikot saivat itämeren Nato-maat pitämään huippukokouksen tämän viikon tiistaina. Kokouksessa pohdittiin keinoja parantaa Itämeren turvallisuutta ja puuttua varjolaivaston toimintaan.

Naton pääsihteeri Mark Rutte muun muassa kuvaili Naton käynnistävän ”Itämeren vartio” -hankkeen Itämeren infrastruktuurin turvaamiseksi.

Vartioon kuuluu erilaisia aluksia ja muun muassa lentokoneita, ja valvontaan käytetään myös drooneja.

– Se ohjelma oli aika abstrakti, siitä ei vielä voi paljoa sanoa, Penttilä arvioi.

Hänen mukaansa maailmalla Suomea arvostetaan maana, joka oikeasti pystyy hoitamaan turvallisuusasioita Itämerellä.

Hän viittaa Eagle S- öljytankkerin nopeaan kiinniottamiseen joulupäivänä tapahtuneen kaapelirikon jälkeen ja asiasta käynnistettyyn tutkintaan.

Tämä oli päivittyvä artikkeli.

Juttua korjattu 18.1.2025 kello 14.46. Tarkennettu kohtaa, jossa Penttilä puhuu merioikeuden uudelleentulkitsemisesta aiheutuvista mahdollisista ongelmista. Aiemmasta muotoilusta saattoi saada virheellisesti käsityksen, että ongelmat liittyisivät sitä ennen mainittuihin mahdollisiin aluevesirajojen muutoksiin.

Ykkösaamun vieraana kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E.J. Penttilä.