Työmarkkinajärjestöt pääsivät eilen illalla sopuun eläkejärjestelmän uudistuksista. Kyse on toistaiseksi vasta neuvotteluratkaisusta, joka edellyttää vielä työmarkkinajärjestöjen ja Petteri Orpon (kok.) hallituksen hyväksyntää.
Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki pitää uudistusta hädin tuskin uudistuksena. Päätökset jäivät lopulta sen verran vähäisiksi.
– Uudistus pyrkii säilyttämään status quon sillä tavalla, että nykyisiin etuisuuksiin ei tarvitse kajota.
Kuoppamäki nimittää päätöksiä päättämättäjättämisratkaisuksi. Se suosii käytännössä nykyisiä eläkeläisiä ja pian eläkkeelle jääviä suhteessa nuoriin.
– Tässä suojellaan nyt eläkkeellä olevia ja eläkeikää lähestyviä.
Kuoppamäki arvioi, että ennen pitkää vähintäänkin eläkkeiden korotustahtiin joudutaan joka tapauksessa kajoamaan.
Taustalla on hidastuva syntyvyys, hankala väestörakenne ja heikko talouskasvu. Eläkemaksujen maksajia on nykyisellä kehityksellä jatkuvasti vähemmän, eläkeläisiä taas enemmän.
– Uhka on siinä, että [nuorille] tulee taakaksi kustantaa nyt eläkkeellä olevien eläkkeitä, ja samaan aikaan on riski siitä, että heille siellä potissa ei ole riittävästi varaa jäljellä etenkään, jos sijoitustoiminnan riskit realisoituvat.
Ekonomisti: uuden ”vakauttajan” vaikutus on mitätön
Neuvotteluissa kaavailtiin pitkään mallia, jossa eläkkeitä leikataan tai eläkemaksuja korotetaan automaattisesti, mikäli eläkkeiden rahoitustilanne heikkenee jonkin tietyn rajan alle.
Sellaisen sijaan neuvotteluissa päätettiin niin sanotusta ”inflaatiovakauttajasta”. Se leikkaa eläkkeiden korotuksia tilanteissa, joissa inflaatio on palkkojen nousua suurempaa.
Kuoppamäki pitää nyt päätettyä inflaatiovakauttajaa ”sinänsä järkevänä”. Parina viime vuotena sillä olisi estetty tilanne, jossa eläkkeet nousivat kovan inflaation vuoksi nopeammin kuin palkat.
Kyse oli kuitenkin hyvin poikkeuksellisista olosuhteista, joiden toistumista ei voi pitää juuri millään kriteereillä todennäköisinä. Siksi inflaatiovakauttajan merkitys jää todennäköisesti olemattomaksi.
– Normaaliolosuhteissa sen vaikutus on mitätön, Kuoppamäki sanoo.
Uudistuksen pihvi on sijoitusmuutos
Eläkeuudistuksen merkittävin osa on sijoitusuudistus, joka sallii eläkeyhtiöitä sijoittamaan entistä enemmän osakkeisiin.
– Sillä on huomattava merkitys. Sillä tavoitellaan ja pitkässä juoksussa myös todennäköisesti saadaan korkeampia tuottoja, Kuoppamäki toteaa.
Osakemarkkinat tuottavat vuodesta toiseen enemmän kuin esimerkiksi valtioiden velkakirjat. Varjopuolena on sijoitusten arvon suurempi vaihtelu ja korkeampi riski.
Eläkevarojen sijoittamisessa etuna on kuitenkin se, että sijoitushorisontti on jopa vuosikymmenten pituinen, joten yksittäisistä huonoista vuosista ei juuri ole haittaa. Pitkällä aikavälillä osakkeet ovat aina olleet perinteisistä sijoituksia kaikkein tuottoisimpia.
Kuoppamäki huomauttaa, että myös sijoitusuudistus kohtelee eri ikäpolvia eri tavoin. Eläkevakuuttajat saavat luultavasti suurempia tuottoja, mutta suurempi riski tulee etupäässä kannettavaksi nuorille polville.