Vuosi sitten syksyllä suomalaiset intoutuivat hakemaan eläkkeelle lähes hurmiossa. Syynä oli eläkkeisiin luvattu 6,8 prosentin indeksikorotus vuodenvaihteessa.
Poikkeuksellisen jättikorotuksen saadakseen piti päästä eläkkeelle viimeistään joulukuun alusta ja sen suomalaiset toden teolla hoksasivat. Hakemuksia tulvi eläkeyhtiöihin ovista ja ikkunoista. Vanhuuseläkkeelle ja osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle (ove) jäi joulukuussa kymmeniä tuhansia enemmän kuin normaalivuotena.
Vaan kuinka käy nyt? Ennakkotiedon mukaan eläkkeet nousevat vuodenvaihteessa yli viisi prosenttia. Sekin on korkea työeläkeindeksin korotus verrattuna prosentin pinnassa pyörineisiin viime vuosien eläketarkistuksiin, kuten ylläolevasta graafista näkee.
– Ihan vastaavaa ryntäystä en usko tälle vuodelle. Syy on siinä, että vaikka työeläkkeiden korotus (työeläkeindeksin mukaisesti) tulee olemaan melko suuri tulevanakin vuodenvaihteena, ero palkkakertoimeen on niin pieni, että ei ole juuri merkitystä jääkö eläkkeelle joulukuun puolella vai tammikuun puolella, sanoo eläkeyhtiö Ilmarisen eläkejohtaja Outi Pekkarinen.
Eläkevakuuttaja Kevan eläkejohtaja Eija Korhonen ei usko hänkään rynnistyksen uusiutuvan ja arvelee eläkkeellehakeutujien määrän laskevan ehkä tuhannella tänä vuonna.
– Osittain varhennetun vanhuuseläkkeen (ove) osalta on vaikeampi sanoa, koska oven kova vauhti on jatkunut koko vuoden. Elokuun loppuun mennessä Kevasta on hakenut ovea 14 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, Korhonen kertoo.
Lykkäyskorotus nollaa erotuksen
Työeläkeindeksillä tarkistetaan voimassaolevia eläkkeitä. Palkkakerroin liittyy alkaviin eläkkeisiin.
– Kun eläkehakemusta käsitellään ja eläkettä lasketaan, työelämän aikana ansaitut ansiot korotetaan palkkakertoimella sen vuoden tasoon, jolloin eläke alkaa. Näin varmistetaan, että aikoinaan ansaitut palkat säilyttävät arvonsa eläkkeelle jäämisen hetkeen saakka, kertoo Pekkarinen.
Näihin molempiin tuli torstaina muutos. Eläketurvakeskus ETK muutti elokuista ennakkotietoaan työeläkeindeksistä ja palkkakertoimesta sen jälkeen, kun saatiin tieto Tilastokeskuksessa tapahtuneesta virheestä inflaatiolaskennassa. Aiemmin ilmoitettu inflaatioluku oli liian korkea.
Kun lukua korjattiin, piti myös työeläkeindeksiä ja palkkakerrointa alentaa. ETK laski työeläkeindeksin elokuista 5,9 prosentin ennakkoarviotaan 5,5 prosenttiin. Palkkakerroin putosi elokuun 5,3 prosentista 5,1 prosenttiin.
Oheisesta taulukosta näkee, että tavanomaisilla eläkekarttumilla indeksikorotus nostaa kuukausieläkettä vain kymmenen euron kahta puolta enemmän kuin palkkakerroin antaisi ensi vuodelle.
Käytännössä erotus painuu tällä kertaa nollaan jo kuukaudessa, koska ns. lykkäyskorotus nostaa eläkettä 0,4 prosenttia jokaiselta kuukaudelta, jolla myöhentää eläkkeellejäämistään alimmasta mahdollisesta eläkeiästä.
– Kun työeläkeindeksin ja palkkakertoimen ero ei ole kovin suuri, niin työssä käyvälle henkilölle on aika sama summa jääkö eläkkeelle joulukuussa tai tammikuussa, koska tammikuun eläkkeessä olisivat mukana myös lykkäyskorotus ja joulukuun karttumat, Kevan Korhonen toteaa.
– Indeksikorotuksen sijaan suosittelen enemmänkin pohtimaan sitä, milloin on itselle sopiva hetki jäädä eläkkeelle: millaisella eläkkeen määrällä tulen toimeen, miten itse jaksan, mitä teen ja millä päiväni täytän eläkkeellä ollessani. Eläkkeen aikana voi myös työskennellä ja kartuttaa paitsi omaa hyvinvointia, myös lisää eläkettä, muistuttaa Pekkarinen.
Työeläkeindeksin ja palkkakertoimen tuoreet alennukset nostavat eläkemenoja ensi vuonna noin 135 miljoonaa euroa vähemmän kuin vielä elokuussa arvioitiin. Lopullinen indeksikorotus ja palkkakerroin selviää lokakuun lopulla, kun sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa luvut ETK:n esityksen pohjalta.
Ennuste vuoden 2023 työeläkemenoksi on 34 miljardia euroa. Eläkkeensaajia on noin 1,5 miljoonaa eli yli neljäsosa suomalaisista. Keskimääräinen kokonaiseläke oli viime vuonna 1 845 euroa kuukaudessa.