Hirvien aiheuttamat metsävahingot ovat Pohjois-Karjalassa Suomen kärkitasoa

Hirvieläinten viime vuonna aiheuttamista taimikko- ja metsätuhoista maksetaan korvauksia Pohjois-Karjalassa toiseksi eniten. Koko maassa summa on kaksi kertaa suurempi kuin 2023.

Huonokuntoisia männyntaimia, joista hirvi on syönyt oksia ja latvuksia.
Hirvet voivat jäädä talvella lumiolosuhteiden vuoksi pienelle alueelle ja syödä kaiken saatavilla olevan ravinnon, kertoo metsäneuvoja Esko Viinanen Suomen metsäkeskuksesta. Kuva: Outi Tehomaa / Suomen Metsäkeskus
  • Marja-Liisa Kämppi

Metsäkeskus maksaa hirvien viime vuonna tekemiä taimikkovahinkoja kaksi kertaa enemmän kuin edellisvuonna 2023.

Pohjois-Karjalassa metsää omistavat saavat korvauksia kasvu- ja laatutappioista toiseksi eniten Suomessa, 192 000 euroa. Summa sisältää myös arviointi- ja istutuskustannuksia.

Pohjois-Karjalaa suurempi korvaussumma on vain Pohjois-Pohjanmaalla.

Viidessä maakunnassa korvausmäärät nousevat merkittävästi edellisvuodesta. Kaikkiaan ilmoitettujen hirvivahinkojen määrä kasvoi kahdeksassa maakunnassa.

Hirvieläimet aiheuttavat vahinkoja taimikoissa syömällä puuntaimia ja katkomalla niiden runkoja. Varttuneemmissa metsissä hirvet jälttävät kuusen ja männyn kuorta, mikä aiheuttaa runkoihin laatuvaurioita.

Alueelliset erot vahinkojen määrissä ovat suuria riippuen hirvikannasta, suurpetojen määrästä ja lumipeitteestä.

Helmi-huhtikuussa metsänomistajille maksettava korvaussumma on koko maassa yhteensä yli miljoona euroa. Rahat kerätään hirven- ja peuranmetsästyksen kaatolupamaksuista.