Lääkäriliiton uuden tutkimuksen mukaan puolet lääkäreistä koki, että aika ei riitä työn tekemiseen kunnolla.
Yle kysyi lääkäreiltä, mitä he jättävät tekemättä, kun aika ei riitä kaikkeen.
Jutun sitaatit ovat peräisin vastauksista, joita lääkärit antoivat Ylen verkkosivujen kautta. Vastaajien henkilöllisyys on Ylen tiedossa. Sitaattien lausujien henkilöllisyyttä ei paljasteta, koska heidän kertomansa asiat voisivat vaikuttaa heidän työhönsä.
Potilaita ei hoideta hutiloiden – mutta kiire voi näkyä
Yhdenkään lääkärin mielestä vastaanotolle asti päässeitä potilaita ei hoideta täysin sinne päin, edes kiireessä.
Jotkut kuitenkin ajattelevat, että kiire näkyy hoidon laadussa.
Esimerkiksi hygieniasta voi joutua tinkimään.
Lääkäri, pääkaupunkiseutu
Loimaalla terveyskeskuslääkärinä työskentelevä Jarno Käsnänen sanoo, että kiire kannustaa lääkäreitä sulkemaan silmänsä kaikelta ylimääräiseltä.
Esimerkiksi potilaalle ei tee mieli ehdottaa verenpaineen tai sokeri- ja kolesteroliarvojen mittaamista, vaikka potilaalla olisi riskitekijöitä, jos hän on tullut vastaanotolle muun syyn takia.
– Ne arvot kuitenkin vaikuttavat ihan hirveän paljon sairastavuuteen ja voivat olla vuosikymmeniä ihan pielessä, ellei kukaan ole niitä tarkastanut.
Potilaat joutuvat odottelemaan hoitoon pääsyä
Moni lääkäri kokee, että kiire näkyy potilaalle ennen kaikkea siinä, että vastaanotolle pääsy voi olla todella vaikeaa.
Esimerkiksi psykiatrisilta potilailta saatetaan vaatia mahdottomia määriä esitietoja, joita ei tosiasiassa ehdi kuitenkaan keräämään terveyskeskuslääkärillä käytettävissä olevassa ajassa. Sen takia lähetteet psykiatrialle hylätään, ja potilas jää ilman hoitoa odottamaan taas kuukausia.
Terveyskeskuslääkäri, pääkaupunkiseutu
Akuuttilääketieteeseen erikoistuva lääkäri Lauri Heiskanen sanoo, että julkisessa terveydenhuollossa työskentelevän lääkärin kannattaa mieluummin hoitaa kuusi potilasta ”ylihyvin” kuin seitsemän potilasta riittävän hyvin. Heiskanen on myös Nuorten lääkärien yhdistyksen puheenjohtaja.
Videolla hän kertoo, että tutkimuksia teetetään joskus varmuuden vuoksi, koska se on kiireessä järkevintä.
Yhdeksi syyksi liialliselle tutkimiselle hän näkee julkisessa virassa olevien lääkärien pelon virkarikossyytteistä. Ilmiölle on nimikin: defensiivinen lääketiede.
– Lääkäri voi luottaa siihen, ettei hän joudu oikeuteen antibioottiripulista tai säteilyn aiheuttamasta syövästä, Heiskanen sanoo.
Heiskanen sanoo, että kaikki tämä hidastaa lääkärin vastaanotolle pääsyä.
Eräs lääkäri kertoo, että hänen työpaikallaan käytäntönä on antaa syöpäsairaalle ensikäyntiaika tismalleen niin kauas kuin hoitotakuu vain sallii.
Näitä potilaita joutuu sitten päivystyspoliklinikan kautta osastolle ennen ensikäyntivastaanottoa, ja osa ehtii kuolla syöpäänsä ennen sovittua ensikäyntiä.
Syöpäklinikalla työskentelevä lääkäri
Kiire ei liity vain potilaiden määrään
Lääkäriliiton Pohjois-Suomen piiriylilääkäri Timo Tuovinen sanoo, että kiireen tunne on selvästi kasvanut hänen reilun kymmenen työvuotensa aikana.
Osin hänestä syynä on sote-uudistuksen aiheuttama myllerrys ja hallitsemattomuuden tunne.
– Kokenutkaan lääkäri ei voi enää olla varma, missä mitäkin hoidetaan ja miten.
Videolla Tuovinen sanoo, että Lääkäriliitonkin kannattama omalääkärimalli ratkaisisi monta ongelmaa.
Lääkärin työajasta iso osa menee myös esimerkiksi tietojärjestelmien käyttöön ja kirjaamiseen.
Lääkärin pitäisi esimerkiksi esitellä Kanta-järjestelmää perusteellisesti potilaalle joka päivityksen jälkeen, jos hän pyytää suostumuksen Kanta-tietojen katsomiseen.
Jarno Käsnänen tunnustaa, että hän ei ainakaan välttämättä tee tätä niin perusteellisesti kuin laki vaatisi.
Käsnänen sanoo, kiirettä voi luoda myös se, että lääkärillä ei aina ole käytettävissään tehokkaimpia välineitä. Esimerkiksi hän mainitsee polttolaitteen, joka nopeuttaisi verenvuodon tyrehdyttämistä merkittävästi esimerkiksi luomien poistossa.
Lääkärit päättävät itse – halusivat tai eivät
Ylen haastattelemat lääkärit eivät ajattele, että lääkärit hoitaisivat kiireessä joitain potilasryhmiä muita huonommin.
Jopa esimerkiksi erittäin huonokuntoiset ja muistisairaat vanhukset saavat lääkärissä yleensä parasta mahdollista hoitoa, vaikka osa lääkäreistä kertoo pohtivansa, ovatko raskaat hoidot ja tutkimukset aina edes potilaiden oman edun mukaista.
Mistä lääkärien sitten pitäisi joustaa, jos kaikkea ei ehdi tehdä? Siitä kaivattaisiin Heiskasen mielestä keskustelua.
Moni lääkäri kertookin tekevänsä ylitöitä, koska aika ei riitä kaikkeen muuten millään.
Johtoporras on pitänyt minulle keskusteluja siitä, että työajan puitteissa pitäisi pysyä. Käytännössä tämä minun näkemykseni mukaan tarkoittaisi sitä, että minun pitäisi käskeä potilas vastaanotolta pois ennen kuin asiat on riittävällä tasolla selvitetty.
Terveyskeskuslääkäri, Keski-Suomi
Lähes kaikki Ylelle vastanneet, julkisella puolella työskentelevät lääkärit kertoivat kokevansa kiirettä. Eivät tosin aivan kaikki.
”Liikaa” töitä on ollut vain, kun ahnehdin niitä liikaa. Tähän valittamisen kulttuuriin on ajauduttu monesta syystä.
Terveyskeskuslääkäri, Länsi-Suomi
Timo Tuovinen on huolissaan siitä, mitä kiireen ja hallitsemattomuuden tunne voi pitkän ajan kuluessa aiheuttaa.
– Jos aikaa on liian vähän tarpeeseen nähden, se johtaa kiireen tunteeseen. Se taas johtaa pitkään jatkuessaan stressiin, joka voi johtaa uupumukseen.
Toistaiseksi lääkäreillä ei ole Lääkäriliiton tutkimuksen mukaan muuhun väestöön nähden kohonnutta riskiä työuupumukselle. Sen sijaan esimerkiksi Yhdysvalloissa huomattava osa lääkäreistä on uupuneita.
– Minua huolettaa, onko meilläkin kohta työuupumusepidemia, Tuovinen sanoo.