Hallitus päätti tammikuun alussa kiristää lakiesitystä, jolla halutaan varmistaa julkisen päätösvallan säilyminen kuntien vesilaitoksissa. Kunnilta pyydetään alkuvuodesta näkemyksiä esitettyyn vesilaitosten myynnin täyskieltoon.
Pohjois-Karjalassa asiaa on toistaiseksi käsitelty vain Rääkkylän kunnanhallituksessa.
Rääkkylässä kannatetaan täyskieltoa.
– Vesihuolto on välttämättömyyspalvelu, johon liittyvät ihmis- ja perusoikeusulottuvuudet puoltavat vesihuollon säilyttämistä julkisessa omistuksessa, kunnan tiedotteessa todetaan.
Taustalla kansalaisaloite
Hallitus muutti lakiesitystään syksyn lausuntokierroksella tulleen kritiikin perusteella. Aiemmassa esityksessä olisi mahdollistettu 49 prosentin osuuden myyminen yksityisille. Vähemmistöosuuden myymisen sallimista perusteltiin kuntien itsemääräämisoikeudella.
Lakia ollaan muuttamassa vuonna 2021 eduskunnassa hyväksytyn Vesi on meidän -kansalaisaloitteen pohjalta. Kansalaisaloitteessa haluttiin kieltää vesilaitosten myynti kokonaan.
Hallituksen on tarkoitus antaa lopullinen esityksensä vesihuoltolain uudistuksesta eduskunnalle loppukeväästä.
Joensuussa selvitettiin yhtiöittämistä
Joensuun kaupunki ei ole vielä käsitellyt asiaa. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jere Nuutinen (kesk.) kertoo kuitenkin itse kannattavansa hallituksen esityksen mukaista myynnin täyskieltoa.
– Meillä on Suomessa merkittävät ja hyvät pohjavedet, eikä niillä rahastaminen ole mitenkään tarkoituksenmukaista.
Vesilaitoksen myymisestä ei ole Joensuussa keskusteltu vakavasti. Joensuun Vesi on liikelaitos, joka pitäisi ensin yhtiöittää, ennen kuin siitä voitaisiin edes myydä osia.
– Kun teimme talouden sopeuttamista, niin teimme selvityksiä myös siitä, minkälaisia etuja yhtiöittämisellä voisi olla. Teimme kuitenkin sen linjauksen, että asian kanssa ei edetä, Nuutinen sanoo.