Alvar Aallon arkkitehtuuria haetaan maailmanperintökohteeksi – Suomi lähettää esityksen Unescolle

Päätöstä Aallon kohteiden lisäämisestä maailmanperintöluetteloon odotetaan aikaisintaan ensi vuonna, kesällä 2026.

Lakeuden ristin torni. Etualalla männynoksia.
Seinäjoen Lakeuden risti valmistui vuonna 1960. Sen ympärille rakentui harvinaislaatuinen, kokonainen Aalto-keskus. Keskus on yksi maailmanperintöluetteloon esitettävistä kohteista. Kuva: Pasi Takkunen / Yle
  • Elina Niemistö

Aallon arkkitehtuurin matka Unescon maailmanperintökohteeksi alkaa nyt toden teolla.

Museovirasto on laatinut ja opetus- ja kulttuuriministeriö puoltanut esitystä, joka lähtee helmikuun alkuun mennessä Unescon maailmanperintökomitealle.

Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala allekirjoitti Suomen kohde-esityksen.

Maailmanperintökohteiden luetteloon esitetään 13 kohteen kokonaisuutta, joka kantaa nimeä Aalto Works.

– Valmistelutyö itsessään on vaikuttanut modernin arkkitehtuurin vaalimiseen kansallisesti, ja jatkuessaan se vain syventää ymmärrystä Aaltojen modernin arkkitehtuurin merkityksestä myös kansainvälisesti, uskoo Museoviraston pääjohtaja Tiina Merisalo.

Esitystä on valmisteltu vuosien ajan. Kohteiden omistajat ja kaupungit ovat tukeneet hankkeen edistämistä. Myös Alvar Aalto -säätiö ja ICOMOS:n maailmanperintöasiantuntijat ovat olleet keskeisessä roolissa.

Esitys ei korosta pelkästään Alvar Aallon töitä, vaan myös koko Aallon arkkitehtitoimiston, mukaan lukien Aino ja Elissa Aallon työn.

Lisää: Alvar Aallon työt voivat päästä maailman­perintö­kohteiksi, mutta kaupungit eivät halua sen rajoittavan muuta rakentamista

Alvar Aallon ateljee Helsingissä Tiilimäellä. Avara tila jossa portaikko ja erilaisia lamppuja.
Aaltojen ateljee on myös mukana esityksessä. Ateljee sijaitsee Helsingissä Tiilimäellä. Kuva: Maija Holma / Alvar Aalto Foundation

Mukana esityksessä ovat Aalto-ateljee, Aaltojen kotitalo, Finlandia-talo, Kelan päätoimitalo ja Kulttuuritalo Helsingissä, Jyväskylän Aalto-kampus, Muuratsalon koetalo ja Säynätsalon kunnantalo, Paimion parantola, Seinäjoen Aalto-keskus, Sunilan asuinalue Kotkassa, Kolmen Ristin kirkko Imatralla ja Villa Mairea Porissa.

Finlandia-talon alaulan yksityiskohtia, Alvar Aalto patsaineen.
Finlandia-talon aulan sisäseiniä koristavat sauva-tiilet. Samanlaiset tiilet toistuvat Seinäjoen kaupungintalossa. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Suomi ratifioi Unescon maailmanperintösopimuksen vuonna 1987 ja sen jälkeen Suomesta on maailmanperintöluetteloon hyväksytty kaikkiaan seitsemän kansallisen maailmanperintöstrategian kohdetta. Unescon kansainvälisen sopimuksen tavoitteena on vaalia, säilyttää ja esitellä maailman keskeistä kulttuuri- ja luonnonperintöä.

Museovirasto ja kaupungit saavat jännittää vastausta jonkin aikaa, sillä oletuksena on, että se tulee aikaisintaan vuonna 2026.

Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan Unescon strategiassa on tavoitteena täydentää maailmanperintöluetteloa juuri 1900-luvun arkkitehtuurikohteilla.

Video esittelee arkkitehti Alvar Aaltoa. Mirja Pyykkö haastatteli Aallon tytärtä Johanna Alasta Kansakunnan perilliset -ohjelmassa vuonna 2005:

Ylen ohjelma Kansakunnan perilliset esitteli Alvar Aaltoa vuonna 2005.