Jyväskylän yliopiston hallituksen tilaama raportti esittää keinoja joilla yliopisto voisi kehittää koulutustaan erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyen.
Yksi raportin väläyttämistä keinoista on, että tulevaisuudessa Jyväskylässä koulutetaan lääkäreitä.
Rehtori Jari Ojala pitää keskusteluja lääkärikoulutuksen alkamisesta kuitenkin ennenaikaisina.
– Keskustelu yliopistossa on nyt, että halutaanko me lähteä etenemään tuolle linjalle.
Yliopisto ei itse myöskään voi päättää uudesta koulutusohjelmasta, vaan asiasta pitäisi ensin keskustella ministeriöiden kanssa.
Lääkärikoulutusvastuun saamiiseen on rehtorin mukaan niin pitkä tie, että koulutuksen alkamiseen voisi mennä vuosikymmen, ehkä pidempäänkin.
Yli 1000 suomalaista opiskelee lääketiedettä ulkomailla
Yliopiston raportissa tuodaan ilmi lääkärikoulutuksen tarve melko konkreettisesti. Suomea riivaa lääkärivaje.Suomessa on lääkäreitä Pohjoismaista vähiten väestöön suhteutettuna. Kun Suomessa lääkäreiden koulutusta ei ole lisätty, nykyään noin 1200 suomalaista opiskelee lääketiedettä ulkomailla. Määrä on lähes nelinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Kyseessä on Ojalasta iso yhteiskunnallinen kysymys, onko se toivottavaa.
Raportin esittämät uudet koulutusohjelmat ja suunnitelmat lääke- ja luonnontieteitä yhdistelevistä koulutuksista eivät myöskään ole mikään tarkka valmis suunnitelma, vaan yliopiston hallitus aloittaa nyt keskustelun siitä, mitä niistä toteutetaan.
Ojalan mukaan on hyvin epätodennäköistä, että kaikki raportin esittämät asiat toteutetaan. Osa taas toteutuu joka tapauksessa, kuten uusi diagnostisten terveystieteiden maisteriohjelma.
Rehtorin mukaan raporttia ei ole suinkaan tehty pelkästään yliopistoa varten, vaan yhteiskunnan tarpeiden vuoksi ja Jyväskylän yliopistolla historiallinenkin velvollisuus kehittää koulutusjärjestelmää.
– Meillä on hyvinvoinnin alalla valtavan suuria haasteita Suomessa seuraavien vuosikymmenien aikana.
Raportissa esitetään kahtatoista uutta koulutusta jotka olisivat erityisesti lääketiedettä ja luonnontieteitä yhdistäviä sekä mahdollisuutta profiloitua esimerkiksi perhelääketieteen koulutusyliopistona.
Kokonaisuutena rehtori on hyvin tyytyväinen raporttiin.
– Mielestäni tuo on lajissaan yksi parhaita sote-alan analyysejä Suomessa.