Suomi esittää Alvar Aallon arkkitehtuurin lisäämistä Unescon maailmanperintökohteiden luetteloon.
13-osainen kokonaisuus on nimeltään Aalto Works. Museoviraston laatima esitys lähtee Unescolle helmikuun alkuun mennessä.
Mahdollisen listauksen hyötyä Suomelle voi ajatella ensisijaisesti maailmanperinnön kannalta, sanoo Museoviraston projektipäällikkö Niina Svartström.
– Varmistamme näin kohteen arvon säilyttämisen ja säilymisen tuleville sukupolville. Toisaalta, samalla tunnustetaan sarjan kansainvälinen profiili maailmankulttuurina.
Svartström uskoo, että Unesco hyväksyy hakemuksen.
– En toki ota kantaa siihen, hyväksytäänkö hakemus jo ensimmäisellä kierroksella vai tuleeko sitä vielä täsmentää.
Unesco on linjannut, että maailmanperintöluetteloon toivotaan nyt nimenomaan 1900-luvun arkkitehtuuria.
Turistien ja arkkitehtien ”bongailupiste”
Maailmanperintöstatus tukee kulttuuriperintöä ja lisää sen kohteena olevien kaupunkien houkuttelevuutta turistien näkökulmasta, Svanström arvelee.
Samoilla linjoilla on Alvar Aalto -seura Alvarianian puheenjohtaja seinäjokelainen Markus Aaltonen.
– Täällä alkaisi parveilla arkkitehtejä ja muita kulttuuri-ihmisiä ympäri maailmaa entistä enemmän. Aalto-keskuksesta saataisiin tällainen bongailupiste.
Seinäjoella sijaitsee yksi esityksen kolmestatoista kohteesta, Aalto-keskus. Siihen kuuluu useita hallinnon ja kulttuurielämän rakennuksia.
– Aalto-keskus on Seinäjoelle varsinainen kultakimpale, jota ei ole vielä kunnolla osattu hyödyntää, Aaltonen sanoo.
Sitoutuminen toisi myös vastuuta
Aaltosarja kuuluu esityksessä modernin arkkitehtuurin sarjaan. Esityksessä on tunnistettu Aallon kohteiden hyvä hoito.
– Ominaispiirteet ovat tallessa ja ylläpidosta on huolehdittu. Maailmanperintöhanke edellyttää sitoutumista hyvään hoitoon myös jatkossa, Svartström toteaa.
Sitoutuminen tuo myös vastuuta.
– Tässä sitoudutaan pitämään hyvää huolta kohteista myös tuleville sukupolville.
Rakennusten ylläpidossa ja laajoissa peruskorjauksissa on kertynyt myös tietotaitoa, josta Museoviraston Niina Svartström uskoo olevan hyötyä toisille kohteille, jotka ovat eri vaiheessa.
– Tietopankkia ja parhaita käytäntöjä voidaan tietysti hyödyntää myös laajemmin kotimaisen modernin arkkitehtuurin korjaamisessa.
Uskoa läpimenoon löytyy
Museovirasto on saanut jo valmistelun aikana palautetta, että kokonaisuudella on maailmanperintöarvoa nähtävissä, eikä se ole liian samankaltainen kuin joku muu jo listalla olevista yli tuhannesta kohteesta.
Itsekin arkkitehtina Svartström näkee mahdollisen statuksen merkittävänä asiana Suomelle.
– Erityisesti monimuotoisuuden ja laadukkaan elinympäristön kannalta sekä toisaalta uudemman arkkitehtuurin vaalimisen vuoksi.
Suomen Aalto-kohteiden osalta on nostettu esiin niiden merkitys suomalaisen yhteiskunnan muotoutumisessa ja kansallisen hyvinvointivaltion rakentamisessa.