NUUK Kohta kukaan ei enää muista Grönlantia.
Näin arveli saaren entinen pääministeri Kuupik Kleist istuessaan Ylen haastateltavaksi Nuukissa pari viikkoa sitten. Kaupunki oli täynnä toimittajia, joista osa pakkasi jo laukkujaan lähteäkseen.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei kuitenkaan jättänyt asiaa sikseen. Viimeksi lauantaina hän sanoi uskovansa, että Grönlanti siirtyy Yhdysvalloille.
Tanskan pääministerin Mette Frederiksenin käytös on alkanut kieliä aidosta huolesta. Keskiviikkona hän kiersi Euroopassa keskustelemassa eri maiden johtajien kanssa. Tasavallan presidentti Alexander Stubb oli Frederiksenin luona illallisella puhumassa aiheesta.
Trumpin viimeviikkoista puhelua Frederiksenin kanssa on kuvattu tunnelmaltaan hirveäksi ja Trumpin aikeita ”mahdollisesti hyvin vaarallisiksi”.
Grönlanti on valokeilassa ja kaikki haluavat tietää, miten sen käy. Siitä tämäkin juttu kertoo.
Nuukissa entinen pääministeri Kleist antaa Ylelle haastattelun samassa hotellissa, jossa Donald Trump Jr. tapasi grönlantilaisia kohutulla matkallaan. Mikä on entisen pääministerin mielestä Grönlannin suurin haaste – Trumpit, ilmastonmuutos vai kenties talous?
– Nuoret, sanoo Kleist yllättäen.
– Heidän pitäisi pian johtaa tätä yhteiskuntaa. Mutta meillä on suuri joukko 17–25-vuotiaita, joilla ei ole minkäänlaista koulutusta, osalla ei ole edes osoitetta. Se huolestuttaa minua hyvin paljon, Kleist sanoo.
Donald Trumpista Kleist ei ole kovin kiinnostunut. Trump on väittänyt, että grönlantilaiset haluavat liittää saaren Yhdysvaltoihin. Tähän Kleist ei usko.
– Se, että joku täällä olisi iloinen Trumpin tarjouksesta, on roskaa. Kyse on alhaisesta koulutustasosta ja siitä, että ihmiset eivät tiedä tarpeeksi maailmasta, Kleist sanoo.
Kuupik Kleist johti Grönlantia vuosina 2009–2013. Sen lisäksi hän on toiminut muissa poliittisissa rooleissa, muun muassa Tanskan parlamenttiedustajana.
Silti Kleist ajattelee, että ainoastaan grönlantilaiset voivat päättää saaren kohtalosta.
Vaikka hän itsekin on huolissaan Grönlannin sosiaalisista ongelmista, hänen mielestään on pötypuhetta, että ne olisivat pätevä syy holhoamiseen.
– Jokaisen maan unelma on johtaa itse itseään, ja tietenkin olemme siihen kykeneviä.
Sota ei ole todennäköinen
Grönlannin yliopistolta löytyy tutkija, jonka alaa ovat nimenomaan saaren itsehallinto ja turvallisuuskysymykset. Sattumalta hän on myös suomalainen.
– En pidä todennäköisenä, että Trump käyttäisi sotilaallista voimaa täällä. Mitä se edes tarkoittaa? Heillä on täällä jo tukikohta, sanoo valtio-opin professori Maria Ackrén.
Toisen maailmansodan aikaan Yhdysvalloilla oli toistakymmentä tukikohtaa Grönlannissa. Nyt niitä on jäljellä enää yksi, Pituffikin avaruustukikohta, joka tunnettiin aikaisemmin nimellä Thulen lentotukikohta.
Ahvenanmaalainen Maria Ackrén on asunut ja työskennellyt Grönlannissa 14 vuotta.
Ackrén huomauttaa, että Trumpilla on tietty provosoiva tapa puhua.
– Ja toki puheet pitää ottaa vakavasti, mutta toisaalta niistä on noussut ehkä vähän turhan suuri haloo.
Grönlanti on viime vuosina suuntautunut ulkopoliittisesti yhä enemmän itsestään katsottuna länteen, sanoo Ackrén. Maan johto on pyrkinyt tekemään yhteistyötä Yhdysvaltain ja Kanadan kanssa.
Puolustuskumppanina grönlantilaiset luottavat eniten Natoon, käy ilmi joulukuussa julkaistusta tutkimuksesta. Vajaa viidennes ajattelee, että turvallisuuskysymyksissä pitäisi ennen kaikkea luottaa Yhdysvaltain tukeen.
Ackrén on toinen tutkimuksen laatijoista ja huomauttaa, että kysely on tehty ennen kuin Trump alkoi toisen kerran himoita Grönlantia. Tuolloin kolmannes vastaajista piti Grönlannin turvallisuuteen kohdistuvia uhkia korkeina.
Myös Kuupik Kleist ajattelee, että Grönlanti tarvitsee kumppaneita.
– Mutta väylän pitäisi olla diplomaattinen. Jos Yhdysvallat haluaa lisää läsnäoloa, siitä pitää neuvotella, Kleist sanoo.
Trumpin uhkauksista hänellä on painava mielipide:
Suurvaltakamppailu uhka Arktiksella
Tanska vaikuttaa silti hätkähtäneen Trumpin puheista.
Maan puolustusministeri kertoi tiistaina, että Tanska vahvistaa puolustustaan Grönlannissa.
Maria Ackrénin mielestä riskit arktisella alueella liittyvät ennen kaikkea suurvaltakamppailuun.
Kiina ja Venäjä eivät kuitenkaan hamua Grönlantia, vaan niiden fokus on muualla arktisella alueella, Ackrén sanoo.
Kiinalla on ollut erilaisia pyrkimyksiä Grönlannissa, mutta mikään niistä ei ole edennyt.
Kiina halusi mukaan Nuukin uuden lentokentän rakentamiseen, mutta ei onnistunut aikeissaan. Tarvittava rahoitusosuus saatiin Tanskasta.
– Kiina näkee Grönlannissa ennen kaikkea kauppakumppanin, ja Venäjän läsnäolo täällä on vähäistä. Se toimii enemmän Barentsinmerellä.
Liikehdintä arktisilla merialueilla on viime vuosina vilkastunut.
– Täälläkin liikkuu venäläisiä sukellusveneitä. Yhdysvaltalaiset ovat myös alkaneet pyöriä Färsaarten luona. Tällaista sotilaallista vartiointia siis on, Ackrén sanoo.
Sotaan tutkija ei kuitenkaan usko, mutta jonkinlainen uusi kylmä sota on hänen mielestään mahdollinen.
– Niin pitkään kun Grönlanti on Natossa, täällä on aika turvallista.
Itsenäisyys vaatii rahaa
Trumpin ostotarjouksen ja Tanskalle kuulumisen ohella Grönlannilla on kolmaskin vaihtoehto: itsenäisyys.
Tällä hetkellä Grönlantia johtaa pääministeri Múte B. Egede, joka edustaa samaa Inuusuttut Ataqatigiit -puoluetta, jota Kleistkin johti. Egeden johdolla puolue ajaa Grönlannin itsenäisyyttä. Hän hakee jatkokautta huhtikuun parlamenttivaaleissa.
Kleistin mielestä itsenäisyys on luonnonvoima, jota jonain päivänä ei voi enää vastustaa, mutta jota ei myöskään voi kiirehtiä.
– Emme me juttele täällä joka päivä itsenäistymisestä, se keskustelu käydään pääosin mediassa. Meillä on paljon muutakin tekemistä kuin hankkia itsenäisyys.
Yksi tehtävistä on ratkaista sosiaaliset ongelmat. Toinen on monipuolistaa talous.
Grönlannin maaperässä on mineraaleja, mutta niiden kaivaminen maksaa. Kaivosteollisuuden käynnistäminen vaatii myös teitä ja satamia.
Kleistin mielestä Grönlannin pitäisi tehdä yhteistyötä kenen tahansa kanssa, joka suostuu investoimaan maahan. Tarkoittaako hän myös Venäjää?
– Ei Venäjää, heillä on erilaiset arvot.
Mutta Kiinaa Kleist sanoo jopa kosiskelleensa Grönlantiin.
– EU pyysi minua pitämään kiinalaiset ulkona Grönlannista. Sanoin, että se onnistuu vain yhdellä tavalla: sijoittamalla itse. Eivätkä he ole tehneet sitä.
Kiinalaisyhtiöt ovat olleet mukana mineraalien etsinnässä, mutta kaivoksia ei ole perustettu.
Myös Trumpin uskotaan hamuavan Grönlannin harvinaisia maametalleja, joita tarvitaan korkean teknologian tuotteisiin ja muun muassa akkuihin.
Kleist muistuttaa, että vaikka Grönlanti kuuluu Tanskalle, sillä on täysi oikeus päättää kaivoksistaan itse. Sitä Trump ei tunnu ymmärtävän tai tietävän, Kleist sanoo.
Hänen mielestään Grönlannin tulevaisuus voi keikahtaa suuntaan tai toiseen – mutta ei kolmanteen.
– Miten maa ja sen asukkaat muka ostetaan? Ei sellainen ole tätä päivää.
Alun videon kuvat: Reuters, USPOOL, Rami Moilanen / Yle. Karttagrafiikan lähde: thetruesize.com.