Kylätielle Rovaniemen Lehtojärvellä muodostui ruuhkaa ja autoletkoja, kun paikalliset tulivat tutustumaan matkailukohteen avoimiin oviin lauantaina. Yleensä täällä kuuluu vain englantia tai muita kieliä, mutta tällä kertaa suurin osa puheensorinasta sujui suomeksi. Kävijöitä oli ennätysmäärä, noin 4 000 henkilöä.
– Ilmainen sisäänpääsy houkuttaa. En välttele Rovaniemen matkailukohteita, ja tulin uteliaalla mielellä tutustumaan tännekin, rovaniemeläinen Johannes Pakanen kertoo.
Hän tuli ensi kertaa ja toi nähtävyyttä katsomaan myös sukulaiset, kun he ovat käymässä Rovaniemellä Raahesta. Pakanen pitää matkailua hyvänä ja elinvoimaa tuovana asiana.
– Me paikalliset voimme myös hyödyntää niitä palveluita, joita turistit käyttävät. Itseäni kiinnostaa muun muassa moottorikelkkailu. Mutta yhteiset pelisäännöt pitää saada palveluihin, hän sanoo ja viittaa muun muassa lyhytvuokrauksen ongelmiin.
Rovaniemeläinen Erica Quisbert pitää siitä, että matkailijat tuovat elämää talviseen kaupunkiin. Hän toi sukulaisiaan avoimien ovien päivänä Lehtojärvellä olevaan nähtävyyteen, jossa itsekin nyt kävi ensimmäistä kertaa.
– Kun oli ilmainen kuljetuskin kaupungilta Lehtojärvelle. Ei tule hakeuduttua matkailukohteisiin, koska ne ovat aika hintavia.
Turistikupla voi olla irrallaan paikallisesta arjesta
Matkailututkimuksen yliopistolehtori Maria Hakkarainen Lapin yliopistosta sanoo, että paikallisten asukkaiden hyväksyntä on tärkeää matkailuyrityksille. Se on sosiaalista hyväksyntää ja asukkaiden tietoisuutta elinkeinoista.
– Kun matkailutuote on ymmärrettävä myös paikallisen käytön näkökulmasta tai osa paikallista elämänpiiriä, siitä ei pääse muodostumaan paikallisten arkielämästä irrallista turistikuplaa. Ja matkailija saa kohtaamisia paikallisten kanssa, Hakkarainen pohtii puhelimitse.
”Seinäjoella ei ole yhtä monipuolinen valikoima ravintoloita”
Hakkarainen toteaa, että Rovaniemellä on matkailun ansiosta paljon enemmän ravintola- ja kahvilatarjontaa kuin muissa samankokoisissa kaunpungeissa. Ne virkistävät kaupunkikuvaa.
– Keskustat tuppaavat näivettymään näinä aikoina. Mennään katsomaan vaikka Seinäjoen keskustaa, siellä ei todellakaan ole yhtä monipuolinen valikoima erilaisia ravintoloita tarjolla (Rovaniemeen verrattuna), hän vertaa.
Hän mainitsee myös maastopyöräilyn ja pyöräilyreitit esimerkkinä palveluista, joista hyötyvät niin paikalliset kuin turistitkin.
Toisaalta kaikkia matkailutuotteita tai -palveluita ei voi kohdentaa kaikille. Kotimaiset asiakkaat eivät aina tarvitse ja halua samaa kuin ulkomaalaiset, jotka ovat monesti myös valmiita maksamaan enemmän vaikkapa revontuliretkestä kuin suomalaiset.
Snowhotel Familyn yrittäjä Ville Haavikko vahvistaa yliopistolehtorin ajatuksen sosiaalisen hyväksynnän tärkeydestä.
Siksi hän uskoo, että myös muut matkailuyritykset järjestävät yhä halukkaammin maksuttomia tapahtumia, kuten avoimien ovien päiviä.
– Paikalliset ovat meille äärimmäisen tärkeä kohderyhmä niin työntekijöinä kuin asiakkaina. He osaavat suositella meitä matkailijoille ja kertoa aidosta paikallisuudesta, Haavikko toteaa.
Kotimaisten ja paikallisten asiakkaiden osuus Rovaniemen matkailun asiakkaina on pieni, sanovat sekä yliopistonlehtori Maria Hakkarainen että yrittäjä Ville Haavikko.
– Suomalaisia asiakkaita meillä on noin kymmenen prosenttia, Haavikko kertoo.
Haavikon mukaan ulkomaalaiset ovat valmiita maksamaan palveluista enemmän kuin suomalaiset.