Kaksi Suomen turistipääkaupunkia jyrkästi eri mieltä turistiverosta

Kaupungit eivät voi itse päättää turistiveron keräämisestä, vaan asiasta pitäisi olla poliittinen esitys ja eduskunnan hyväksymä laki.

Helsingin Tuomaanmarkkinat. Iltahämärässä näkyy valaistu karuselli ja tuomiokirrko.
Yhdysvaltalaiset olivat vuonna 2023 Helsingin suurin ulkomainen matkailijaryhmä sekä majoitusliikkeisssä kirjatuilla yöpymisillä että saapumisilla mitattuna. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
  • Nina Svahn

Kaksi Suomen turistipääkaupunkia on täysin vastakkaisilla linjoilla turistiverosta.

Rovaniemen kaupunki haluaisi turistiveron käyttöön mahdollisimman pian.

Kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainion mukaan matkailijat aiheuttavat kaupungeille myös kustannuksia eikä niiden korvaamiseen ole muuta yhteiskunnallisesti ohjattua tapaa kuin verotus.

Rovaniemellä turistiverosta saadut varat voitaisiin Vainion mielestä ohjata esimerkiksi matkailun kuluttamaan infraan tai matkailijoiden käyttämiin terveyspalveluihin.

Helsinki on täysin päinvastaista mieltä.

Pormestari Juhana Vartiainen (kok.) vastustaa turistiveroa.

– Aion itse vastustaa tällaista veroa, ja uskon, että myös seuraajani tulevat niin tekemään.

Maailmalla turistiveroa on monissa maissa viime aikoina joko harkittu, otettu käyttöön tai jopa korotettu.

Turistit tuovat jo nyt miljardipotin Helsinkiin

Lisäeurojen napsiminen turisteilta Helsingin kaupungin kassaan ei saa Vartiaista innostumaan. Hänen mielestään korvamerkityn turistiveron kerääminen sopii huonosti pohjoismaiseen verojärjestelmään.

Vartiainen korostaa turistiveron olevan yleisempi maissa, joissa verojärjestelmä ja julkistalous eivät muuten toimi kovin hyvin.

– Matkailu on tulevaisuuden kasvuala, mutta verottaminen ei ole keino suosia jotain toimialaa. Se on keino heikentää sen kasvuedellytyksiä, Vartiainen sanoo.

Helsingin matkailupäällikkö Nina Vesterinen lisää, että lähtökohtaisesti matkailijat tuovat pääkaupunkiin huomattavasti enemmän rahaa kuin millaisia kuluja heistä syntyy.

– Vuonna 2023 matkailijat kuluttivat Helsingissä 1,5 miljardia euroa ja kerrannaisvaikutuksin mitattuna 2,55 miljardia euroa.

Lisäksi Vesterisen mukaan esimerkiksi jo ennen koronapandemiaa matkailussa työskentelevien palkkatuloista kertyi Helsingille veroja 40 miljoonaa euroa.

– Ja keneltä vero perittäisiin? Vain heiltä, jotka ovat hotelleissa? Entä lomamökeissä tai sukulaisilla majoittuvat tai vaikkapa päivämatkailijat, Vesterinen kysyy.

Ennakkotietojen mukaan Helsingissä kirjattiin viime vuonna noin 2,2 miljoonaa ulkomaisten matkailijoiden yöpymistä.

Floridalaiset David ja Susan Dodson olivat Helsingissä kaksi päivää ja matkasivat myöhemmin Lappiin. He kertoivat, että suurin osa heidän tuttavistaan matkustaa mieluummin lämpimiin kohteisiin. Video on julkaistu 1.1.2025. Video: Thomas Hagström / Yle, Tuula Kullberg / Yle

Kaupungit eivät saa itse päättää turistiverosta

Rovaniemen myötämielisyydestä tai Helsingin vastustuksesta huolimatta asia ei ole kaupunkien omissa käsissä.

Jos turisteilta kerättäisiin pakollinen maksu, joka ei olisi korvaus mistään tietystä palvelusta tai edusta, silloin kyseessä on vero, sanoo elinkeinoverotusyksikön päällikkö, hallitusneuvos Jari Salokoski valtiovarainministeriöstä.

– Verosta on aina säädettävä Suomessa lailla, eli asia vaatisi laajempaa selvittelyä.

Salokoski myöntää, että asia on ollut ministeriössä esillä keskustelun tasolla, mutta turistiveron keräämiseksi ei ole olemassa virallista työryhmää tai toimeksiantoa eikä hallitusohjelmassakaan ole siitä mainintaa.

– Asiasta pitäisi olla poliittinen päätös, jotta sitä lähdettäisiin edistämään, Salokoski sanoo.

Mahdollisen selvityksen jälkeen hallitus voisi tehdä esityksen matkailuveroksi, joka etenisi eduskunnan käsiteltäväksi.

– Olennaisinta arvioinnissa on veron tarpeen analysoiminen ja se, mitä verolla voi saavuttaa. Onko Suomessa tarvetta tällaiselle?