Lähes tuntematon kiinalainen tekoäly-yhtiö Deepseek on aiheuttanut valtavan kuhinan Piilaaksossa.
Yhtiö julkisti alkuviikolla uuden tekoälymalli R1:n monimutkaiseen ongelmanratkaisuun. Se on teknologisesti hyvin lähellä yhdysvaltalaisia tekoälymalleja ja päihittää ne tietyissä toiminnoissa.
Esimerkiksi pääomasijoittaja Marc Andreessen, joka on toiminut Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin teknologianeuvonantajana, sanoi kiinalaistekoälyn kehitystä ällistyttäväksi Wall Street Journalissa.
– Deepseek R1 on yksi hämmästyttävimpiä ja vaikuttavimpia teknologisia läpimurtoja, mitä olen koskaan nähnyt.
Uutiset Kiinasta huolettavat Yhdysvalloissa ainakin kolmesta syistä.
Yhdysvaltain teknologinen etumatka hiipuu
Tekoälykehityksen kärkeä ovat pitäneet selvällä erolla yhdysvaltalaiset yhtiöt – osin Yhdysvaltain hallinnon avulla.
Deepseekin läpimurrolla Kiina kuroo Yhdysvaltain etumatkaa kiinni jättiharppauksella. Jo joulukuussa sama yhtiö julkisti huipputehokkaan kielimallin eli ChatGPT:n kaltaisen tekoälytyökalun. The Economistin mukaan sen teholle vetävät vertoja vain Googlen ja ChatGPT:n kehittäneen OpenAI:n kielimallit.
Johtavien yhdysvaltalaisten tekoälymallien etumatkan kiinniotto on itsessään odottamatonta.
Entistä hämmästyttävämmäksi uuden kehitysloikan tekee se, että Deepseek käytti R1-mallinsa kehittämiseen vain kaksi kuukautta ja alle kuusi miljoonaa euroa. Se on murto-osa rahasummista, joita Yhdysvaltain kärkiyhtiöt ovat käyttäneet vastaaviin tekoälymalleihinsa.
Jo aiemmin yhdysvaltalaisia ovat ottaneet kiinni tekoälykehityksessä kiinalaiset Alibaba ja Tencent.
Kiinalaisyhtiöiden harppaukset tuovat suuren haasteen Trumpille, joka lupasi Yhdysvalloille virkaanastujaispuheessaan uutta kultakautta.
Tekoälyllä on Trumpin toivomassa kultakaudessa suuri rooli. Siitä kertoo esimerkiksi Trumpin muutama päivä sitten julkistama tekoälyhanke ”Tähtiportti”, johon liittyvät investoinnit voivat nousta tulevina vuosina jopa 500 miljardiin dollariin.
Tekoälysanktiot tehoavat heikosti
Yhdysvallat ja Kiina ovat olleet kauppasodassa vuodesta 2018 lähtien, jolloin Trump asetti ensimmäiset järeät tullit.
Tekoälyn saralla Yhdysvallat on yrittänyt jarruttaa Kiinan kehitystä useilla sanktioilla ja kieltämällä kehittyneiden tekoälysirujen viennin maahan. Esimerkiksi maailman arvokkain yhtiö, siruvalmistaja Nvidia joutuu tuottamaan Kiinan markkinoille heikennettyä versiota tekoälysiruistaan.
Se, että Deepseek onnistui luomaan huipputehokkaan tekoälyn rajoituksista huolimatta, osoittaa Yhdysvaltain sanktioiden tehon hiipuvan.
Kiinalaisyhtiöille rajoitukset ovat olleet osin myös eduksi, koska niiden on täytynyt oppia saamaan tekoälylaskennassa enemmän irti heikommista siruista.
Yksi tulos on se, että esimerkiksi Deepseekin jo aiemmin julkaisemat tekoälymallit ovat käyttäjilleen huomattavasti yhdysvaltalaisia vastineita halvempia.
Halvempikäyttöiset kiinalaistekoälyt voivat levitä maailmalle jatkossa jopa yhdysvaltalaisia nopeammin. Se lisäisi Kiinan poliittista vaikutusvaltaa.
Mitä tekoälykehityksessä on pelissä?
Facebookin ja Instagramin emoyhtiö Meta kertoo käyttävänsä tekoälyinvestointeihin yksin tänä vuonna Reutersin mukaan yli 60 miljardia.
Esimerkiksi se ja Trumpin julkistama 500 miljardin hanke kertovat siitä, kuinka mittavia panokset tekoälykehityksessä ovat. Tekoälystä odotetaan valtavasti lisää tuottavuus- ja talouskasvua, kun sitä aletaan käyttää laajamittaisesti.
Vanhan viisauden mukaan teknologian lyhyen aikavälin vaikutukset yliarvioidaan ja pitkän aikavälin vaikutukset aliarvioidaan.
Näin on luultavasti myös tekoälyn kanssa. Se tuskin mullistaa taloutta vielä vuosiin, mutta pidemmän ajan saatossa sen vaikutukset voivat myllertää suurta osaa toimialoista, tuotannosta ja ammateista.
Eikä kyse ole pelkästä taloudesta. Tekoälystä odotetaan jättäharppauksia myös sotateknologiaan.
Näistä syistä maailmanmahdit Kiina ja Yhdysvallat kilpailevat niin kovaa tekoälykehityksessä. Sillä, kenellä on käytössään paras teknologia, on suuri etumatka taloudessa, puolustuksessa ja globaalissa vaikutusvallassa.
