Tekoälyn akateemista tutkimusta tehdään pian ympäri Suomea. Tekoäly-yhtiö Silo AI:n perustajan Peter Sarlinin säätiö kertoo, että sen rahoituksella perustetaan tekoälytutkimukseen keskittyviä professuureja kolmeentoista yliopistoon.
Lahjoitusprofessuureja tulee siis jokaiseen suomalaiseen yliopistoon Lappeenrannan yliopistoa lukuunottamatta.
Professuurit ovat osa Suomeen perustettavaa Ellis-instituuttia.
Ellis on tutkimusverkosto, joka kokoaa eurooppalaisen tekoälytutkimuksen saman sateenvarjon alle. Eurooppalaisista huippuyliopistoista valtaosa kuuluu jo verkostoon, ja jatkossa myös jokainen professuurin saanut suomalaisyliopisto on osa verkostoa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee Suomen Ellis-instituuttia 40 miljoonalla eurolla seuraavan kolmen vuoden aikana.
Ellis-instituutin saaminen Suomen kokoiseen maahan on poikkeuksellinen onnistuminen. Kyseessä on vasta toinen laatuaan. Ensimmäisen Ellis-instituutin avajaisia vietettiin viime vuonna Saksan Tübingenissä.
– Euroopassa muut suurmaat ovat olleet itse asiassa kateellisia tämän osalta ja jopa vähän äänekkäitäkin, että miten näin voi käydä, Sarlin sanoo.
Suomi on houkutteleva kohde huippututkijalle
Sarlin on pitkään puhunut, että Suomelle on kriittistä rakentaa maailmanluokan osaamista tekoälyn suhteen. Kun amerikkalainen puolijohdevalmistaja AMD osti Silo AI:n viime kesänä, Sarlin perusti oman säätiön tukemaan tätä pyrkimystä.
Viime syksynä Sarlinin Foundation PS -säätiö ilmoitti lahjoittavansa 10 miljoonaa euroa perustettaviin professuureihin.
Nyt yliopistot avaavat nämä professuurit haettaviksi. Sarlin arvelee, että valinnat on tehty tämän vuoden loppuun mennessä.
Sarlin uskoo, että houkuttelemalla Suomeen huippuprofessoreja saadaan aikaan hyvä kierre, joka ruokkii itseään. Hyvät tutkijat houkuttelevat lisärahoitusta ja rekrytoivat uusia osaajia. Huippututkijoiden ympärille muodostuu verkostoja, joiden merkitys on suurempi kuin yksittäisten professuurien.
– Viime kädessä parhaat tutkijat haluavat työskennellä parhaiden professoreiden kanssa, ja jos me onnistumme houkuttelemaan tähtiprofessoreita, niin silloin sillä on merkittävä kerrannaisvaikutus, Sarlin toteaa.
Huippututkijoiden houkuttelu Suomeen voi olla helpompaa, kuin miltä se loskaisen tammikuun keskellä saattaa tuntua. Silo AI on tästä hyvä esimerkki. Yhtiön työntekijöistä suurin osa on ulkomaalaistaustaisia. Monella on työkokemusta Googlen, Applen tai Metan kaltaisista teknologiayhtiöistä.
Sarlinin mukaan Suomi tarjoaa yhteiskuntana ympäristön, joka houkuttelee osaajia. Vetovoimaa lisää Kajaanissa oleva Lumi-supertietokone, jonka laskentatehoja on kiintiöity tutkimuskäyttöön.
– Suomessahan tutkijalla on täysin poikkeuksellinen asema, koska hän voi hakea tavallisen vertaisarvioinnin kautta tutkimukselleen laskentaa, Sarlin kertoo.
Tekoälyn tutkimus ei ole pelkästään teknistä
Foundation PS:n lahjoitus voi houkutella Suomeen laaja-alaista osaamista tekoälystä. Säätiön lahjakirjassa tekoäly määritellään laveasti.
– En halunnut ottaa kantaa siihen, että mitä tekoäly on nyt. En halunnut määritellä, mikä on se viimeisin teknologia ja mikä on se viimeisin neuroverkkoarkkitehtuuri, jonka puitteissa tutkimusta kannattaa tehdä, Sarlin sanoo.
Suurin osa Suomen Ellis-instituutin tutkimuksesta keskittyy tekoälyn tekniseen puoleen, kuten esimerkiksi konenäköön ja kielimalleihin.
Mutta mukana on myös yhteiskunnallista tutkimusta.
Lapin yliopistossa professuurin myötä keskitytään tekoälyn oikeustieteen näkökulmasta, eli siihen minkälaista lainsäädäntöä ja sääntelyä tekoäly tarvitsee.
Ruotsinkielisessä kauppakorkeakoulussa Hankenissa tutkitaan pian tekoälyn vaikutuksia liiketoimintamalleihin ja taideyliopistoon perustetaan professuuri tutkimaan tekoälyn vaikutuksia luovaan prosessiin.
Vaasassa Ellis-instituutin alaisuudessa aletaan tutkia datakeskusten ja tekoälyn energiankulutusta.
– Tässä luodaan maailmanluokan ympäristö tekoälytutkijoille, Sarlin tiivistää.