Länsi-Uudenmaan sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueet ovat onnistuneet lähes uskomattomalta kuulostavassa tempussa: alueet ovat vähentäneet merkittävästi vuokralääkäreiden käyttöä.
Hyvinvointialueiden edustajien mukaan ratkaisevassa roolissa on ollut johtamisen kehittäminen.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen johtava ylilääkäri Kaisa Rajala kertoi aiheesta Ylen aamussa maanantaina. Terveyskeskus- ja sairaalalääkärien välisen palkkakuopan tasaamisen jälkeen hyvinvointialue tarkasteli sitä, miten lääkäreitä johdetaan.
Alueella haluttiin, että erikoistuvia nuorempia lääkäreitä ohjaavat kokeneemmat erikoislääkärit. Tämä näkyy myös potilaille siten, että heitä hoitamassa on lääkäriuransa eri vaiheissa olevia ammattilaisia.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle tätä muutosta vetämään hankittiin muutosjohtaja. Rajala pitää tätä merkittävänä etuna.
– Hyvinvointialueen johto tiesi, että ensin pitää käyttää rahaa, jotta päästään taloudellisesti järkevään tilanteeseen, hän taustoittaa.
Miljoonien säästöt
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella vuokralääkäreiden käyttö on reilussa puolessa vuodessa vähentynyt 75 prosenttia. Tämä tarkoittaa noin 25:tä miljoonaa euroa, kertoo palvelutuotannon johtaja Matias Pälve.
– Toki samaan aikaan olemme onnistuneet kasvattamaan omien hoitajien ja lääkäreiden määrää yli 10 prosentilla. Vuokrahenkilöstö on kuitenkin keskimäärin noin kaksi kertaa omaa henkilöstöä kalliimpaa, jolloin nettosäästö hyvinvointialueelle on 10 miljoonan euron luokkaa, Pälve laskee.
Kaisa Rajalan mukaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sairaaloissa saatu säästö on esimerkiksi siirtoviivemaksuissa miltei viisi miljoonaa euroa vuosina 2023–2024.
Siirtoviiveellä tarkoitetaan aikaa, joka kuluu potilaan siirtämisestä sairaalasta jatkohoitopaikkaan perusterveydenhuoltoon. Jos potilasta ei saada siirrettyä kolmen päivän sisällä, tästä koituu siirtoviivemaksu.
Vuokralääkäreillä on paikkansa
Kaisa Rajala huomauttaa, että vuokralääkäreiden määrän väheneminen oli seurausta hyvinvointialueen oman toiminnan kehittämisestä, ei sinänsä tavoite itsessään.
– Ajattelimme, että kun ryhdymme kehittämään toimintaamme saadaksemme omia erikoislääkäreitä, nuoret lääkärit seuraavat perässä eikä vuokralääkäreille enää ole tarvetta.
Sekä Pälve että Rajala ovat yksimielisiä siitä, että vuokralääkäreillä tulee olemaan asemansa tulevaisuudessakin.
– Vuokrahenkilöstöä käytetään todelliseen tarpeeseen. On tilanteita ja alueita, joissa hoidon saatavuuden turvaamiseksi on käytettävä myös vuokrahenkilöstöä, sanoo Pälve.