Kahdeksan työntekijäliittoa on ilmoittanut työtaisteluista, joista osa alkoi tänään maanantaina. Tänään alkaneilla lakoilla haetaan lisää liksaa. Yksi perustelu on suomalaisten palkansaajien ostovoiman romahtaminen.
– Se on kuin kahtena kuukautena suomalaiset eivät olisi saaneet palkkaa laisinkaan, kuvailee ostovoiman laskua Lähi-Tapiolan ekonomisti Hannu Nummiaro.
Vuonna 2021 iskenyt inflaatio vetäisi suomalaisten palkansaajien ostovoiman alas. Siis nyt keskituloisen suomalaisen noin 3 700 euron kuukausipalkalla saa suurin piirtein 150 euron edestä vähemmän palveluja ja hyödykkeitä kuin vuoden 2021 toisella neljänneksellä, kun ostovoima oli huipussaan.
Alimmillaan suomalaisten elintaso oli vuoden 2023 alussa, jolloin vastaavan kuukausipalkan ostovoima oli jopa 280 euroa jäljessä vuoden 2021 huippua.
Ostovoimakuoppaa on siis kiritty kutakuinkin puoliväliin. Tai kuoppaahan täytetään, eikä kiritä, jos ollaan vertauksissa tarkkoja.
Kokonaisuutena inflaatio on rokottanut tällaisen palkansaajan elintasoa noin 7 400 euron edestä viimeisen kolmen ja puolen vuoden aikana.
Kuuden prosentin korotus voisi kuroa kuopan umpeen jo tänä vuonna
Palkansaajien ostovoima on juuri nyt keskiössä myös työmarkkinoilla.
SAK ilmoitti marraskuussa tavoittelevansa kymmenen prosentin palkankorotuksia seuraavalle kahdelle vuodelle: kuutta prosenttia vuodelle 2025 ja neljää prosenttia vuodelle 2026. Perusteena on juuri ostovoiman heikkeneminen.
Jos SAK:n vaatima palkankorotus toteutuisi, palkansaajien ostovoima palautuisi vuoden 2021 tasolle jo tämän vuoden aikana.
Nummiaro arvelee, että juuri kuuden prosentin palkankorotus, jonka päälle tulisivat liukumat, riittäisi kuopan ylittämiseen. Tosin se vaatisi sen, että yllätyksiä ei tule ja inflaatio on sellaiset 1,5 prosenttia.
– Näillä reunaehdoilla keskituloisen palkansaajan reaaliansioiden nousu voisi ylittää tarvittavan neljän prosentin tason, Nummiaro sanoo.
Laskelman voisi sotkea vaikkapa jokin kriisi, joka nostaisi esimerkiksi energian hintaa ja kiihdyttäisi inflaatiota.
Toipuminen nopeampaa kuin 1970-luvulla
Nummiaro vertaa nykyistä ostovoiman kehitystä 1970-luvun öljykriisin vaikutuksiin. Silloin ostovoimakuopan täysi paikkaaminen vei seitsemän vuotta.
Nykyinen toipumistahti on ollut nopeampaa. Ilman palkankorotuksiakin kuopan täysi korjaaminen voi Nummiaron arvion mukaan toteutua jopa viidessä vuodessa, jos inflaatio pysyy maltillisena eikä uusia shokkeja synny esimerkiksi energiamarkkinoilla.
– 1970-luvulla koettu öljykriisi on hyvä vertailukohta. Nyt olemme eläneet vastaavaa shokkia energian hintojen nousun myötä, mutta alhainen inflaatio antaa toivoa nopeammasta elpymisestä, Nummiaro toteaa.
Ilman korotuksia ostovoiman palautuminen voi viedä pari vuottakin
Vaikka SAK on esittänyt 10 prosentin palkankorotustavoitteet, Nummiaro näkee realistisempana sen, että neuvottelujen tuloksena saavutetaan vain osa tavoitteista. Myös liukumien ja inflaation kehitys jäävät epävarmoiksi tekijöiksi.
Jos esimerkiksi vain puolet SAK:n tavoitteista toteutuu, keskituloisen palkansaajan ostovoiman palautuminen saattaa vaatia vielä kaksi vuotta, hän laskee.