Toisin kuin monessa muussa maassa, Suomen vahvuus on kansalaisten luottamus sekä toisiinsa että yhteiskuntaan.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisusta selviää, että luottamus yhteiskunnallisia instituutioita kohtaan on alkanut rapautua, vaikka se onkin kansainvälisessä vertailussa edelleen korkealla tasolla.
– Luottamus esimerkiksi terveydenhuoltojärjestelmään ja hallitukseen on selvästi heikentynyt, kertoo THL:n tutkimusprofessori Sakari Karvonen.
THL julkaisi tänään mittavan katsauksen väestön terveyden ja hyvinvoinnin tilasta. Julkaisussa on yhteensä 116 tutkimustietoon perustuvaa käytännön ratkaisua, joilla poliittiset päättäjät voisivat vahvistaa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.
– Yhteiskunnallinen tilanne on koventunut. On tärkeä muistaa, että hyvinvoiva väestö on olennainen osa meidän kokonaiskriisin kestävyyttä, Karvonen sanoo.
Esimerkiksi eriarvoisuuden ja osattomuuden kokemukset murentavat luottamusta koko yhteiskuntaa kohtaan.
– Valtion, alueiden ja kuntien on vältettävä toimia, jotka nakertavat elämän perusteita, sanoo Karvonen.
Eriarvoisuus tuo kustannuksia
Kriisinkestävä yhteiskunta tarvitsee hyvinvoivia ja toisiaan tukevia ihmisiä.
Sairauksien ennaltaehkäisyllä saadaan enemmän terveitä elinvuosia – ja kustannussäästöjä.
THL:n pääjohtaja Mika Salminen nostaa konkreettiseksi esimerkiksi järkevän alkoholipolitiikan.
– Alkoholi on valitettavasti yhä yksi meidän suurimpia sairastuvuuden ja kuolleisuuden aiheuttajia. Lisäksi alkoholin sosiaaliset vaikutukset ovat suuria.
Alkoholi liittyy omalta osaltaan myös suomalaisten lisääntyneeseen ylipainoon. Ihmisten hyvinvointia voisi parantaa melko suoraviivaisilla toimilla, ja yhteiskunta saisi miljardiluokan kustannussäästöt.
– Verotus on pehmeä keino ohjata ihmisten käyttäytymistä kestävään suuntaan, Salminen sanoo.
Yhtenä hyvinvointia parantavana keinona THL:n raportissa esitetään ruoalle terveysperusteista hintapolitiikkaa.
Jos hedelmät, marjat ja vihannekset olisivat edullisempia kuin makkarat ja juustot, terveellistä ruokavaliota olisi helpompi toteuttaa. Tällä voisi pysäyttää ylipainon, joka suomalaisilla on kasvanut.
– Ylipainoon liittyy monisairastuvuus, esimerkiksi diabetes, sydän- ja verisuonitaudit ja jopa muistisairaudet. Näihin puuttumalla puhutaan vuositasolla useamman miljardin säästöistä, sanoo Salminen.