Lahti haluaa pestä purkulupaa odottavien autiotalojen seinät töhryistä – urakka maksaisi arviolta jopa 20 000 euroa

Kaupungin rakennusvalvonta haluaa pitää vanhan paloaseman seinät siistinä, sillä rakennukset eivät ole vielä saaneet purkulupaa.

Huonokuntoisia rakennuksia Möysänkatu 3:ssa Lahdessa.
Möysänkatu 5:n rakennuksessa on viimeksi toiminut Lahden VPK:n paloasema. Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle
  • Kaisa Halme

Lahden rakennusvalvonta haluaa siivota Möysän vanhan paloaseman rakennusten seinät graffiteista, vaikka rakennukset on jo kertaalleen päätetty purkaa. Urakka maksaisi arvioiden mukaan kymmeniätuhansia euroja.

Nyt kaupungissa käydään erikoista kiistaa rakennusvalvonnan ja tilakeskuksen välillä. Lahden Tilakeskus haluaisi säästää rahat, mutta kaupungin rakennusvalvonta vaatii töhryjen poistoa tasavertaisuuden nimissä. Kaupunki vaatii kaikilta kiinteistönomistajilta siisteyttä. Myös naapurit ovat valittaneet töhryistä.

Tyhjillään olevat rakennukset ovat ilkivallan ja töhryjen kohde. Video: Juha-Petri Koponen / Yle

Kaksi seinämaalausta tehtiin luvan kanssa

Tyhjillään oleviin taloihin maalattiin luvan kanssa seinämaalauksia syksyllä 2023. Ajatuksena oli, että tilapäiseksi tarkoitetut maalaukset poistuvat, kun rakennukset puretaan. Luvallisten maalausten lisäksi rakennuksen seiniin on tehty töhryjä. Niille on myös tehty ilkivaltaa.

Lahden Tilakeskus haki viime vuoden lopulla kaupungilta lupaa sille, että graffitit saisivat pysyä seinissä, kunnes rakennusten lopullinen kohtalo on selvillä. Näin välyttäisiin turhalta työltä ja kustannuksilta.

Tilakeskuksen pyyntö graffitien väliaikaisesta säilyttämisestä evättiin viranhaltijapäätöksellä, joten tilakeskus vaatii nyt sen oikaisua.

Graffiteja huonokuntoisessa rakennuksessa Möysänkatu 3:ssa Lahdessa.
Rakennuksiin on tehty luvan kanssa kaksi väliaikaista seinämaalausta. Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle

Kiinteistöpäällikkö Ossi Leppisaari tilakeskuksesta arvioi, että töhryjen poistaminen maksaa kaupungille noin 10–20 000 euroa. Lisäksi on todennäköistä, että rakennuksiin ilmestyy uusia graffiteja heti edellisten poiston jälkeen.

– Kaupungin säästötalkoot ovat yleisesti tiedossa. Kaikesta mahdollisesta yritetään nipistää, hän huomauttaa.

Naapurit ovat valittaneet

Rakennus- ja ympäristölautakunta saa oikaisuvaatimuksen käsiteltäväkseen tiistaina 28. tammikuuta. Lautakunnalle esitetään, että oikaisuvaatimus hylätään, mikä tarkoittaa, että graffitit pitää poistaa.

Lisäksi lautakunnalle esitetään, että poistamisen määräaika on kolme kuukautta päätöksestä. Määräajan asettamista on vaatinut tontin naapuri.

Naapurit ovat olleet kaupungin rakennusvalvontaan vuoden 2024 kesästä alkaen ja vaatineet maalausten poistamista.

Lasinsirpaleita rakennuksen portailla.
Rakennuksissa oli sisäilmaongelmia, joten toiminnot ovat siirtyneet muualle. Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle

Kaupunkikuva-arkkitehti Armi Patrikainen perustelee graffitien poistamisvaatimusta sillä, että kaupunki edellyttää kaikilta kiinteistönomistajilta seinätöhryjen puhdistamista – etenkin, jos naapurit valittavat niistä.

Patrikainen huomauttaa, että seiniin tehdyt luvalliset maalaukset oli tarkoitettu väliaikaisiksi. Niiden laatu on kärsinyt, eivätkä ne enää paranna kaupunkikuvaa. Kaupunki ei voi myöskään tietää, miten kauan rakennukset ja seinämaalaukset vielä pysyvät paikoillaan.

Kaavoitus on vielä kesken

Möysänkatu 5:n tontilla olevalle kahdelle huonokuntoiselle rakennukselle ei ole vielä myönnetty purkulupaa, sillä Hämeen ely-keskus ja Lahden museot ovat edellyttäneet rakennushistoriallisen selvityksen tekemistä.

Tontin kaavoituksen lähtökohtana oli, että molemmat rakennukset puretaan pois ja tilalle rakennetaan uutta. Rakennushistoriallisen selvityksen perusteella nyt joudutaan kuitenkin pohtimaan myös sitä vaihtoehtoa, että rakennuksia esitetään säilytettäväksi ainakin osittain.

Rikottu ikkuna.
Töhryjen lisäksi rakennusten ikkunoita on rikottu. Kuva: Juha-Petri Koponen / Yle

Asemakaava-arkkitehti Markus Lehmuskosken mukaan kaavaratkaisu pyritään saamaan valmiiksi tämän vuoden aikana.

– Meidän ei kannata tehdä sellaista kaavaa, johon rakentajilla tai mahdollisilla kiinteistön ostajilla ei ole minkäänlaista kiinnostusta. Varmaan siis tällaistakin tunnustelua joudutaan tekemään suunnittelun yhteydessä, Lehmuskoski sanoo.