Dinosaurusten alkukoti saattaa olla ihan toisaalla kuin olemme tähän asti olettaneet, arvioivat tutkijat uudessa artikkelissa, joka on julkaistu Current Biology -aikakauskirjassa.
Nykykäsityksen mukaan dinosaurusten historia ulottuu noin 230 miljoonan vuoden taakse triaskaudelle.
Tutkijat esittävät nyt fossiilianalyysien perusteella, että dinosaurukset kehittyivät todennäköisesti paljon aikaisemmin ja saivat alkunsa lähellä päiväntasaajaa, nykyisen Saharan autiomaan ja Amazonin sademetsän alueilla.
Triaskauden maailma vastasi vain etäisesti sitä, johon me olemme tottuneet. Saharassa ei ollut autiomaata eikä Amazoniassa sademetsää. Ja itse asiassa ne eivät sijainneet kovin kaukana toisistaan, nykystandardeilla mitattuna.
Geologit ovat päätelleet, että kaikki nykyiset mantereet olivat osa jättiläismanner Pangeaa, mutta epäselvää on se, missä suunnattoman suuren mantereen kolkassa dinosaurukset kehittyivät.
Vaikka dinosauruksia on tutkittu jo vuosisatoja, edelleen ilmassa leijuu kysymys: mistä ne oikein tulivat?
Argentiina ja Zimbabwe olivat triaskaudella naapureita
Vuonna 2024 rankkasateet huuhtoivat eteläisessä Brasiliassa esiin fossiilin, jonka tutkijat arvioivat noin 233 miljoonaa vuotta vanhaksi.
Hienosti eheänä säilynyt luuranko kuului myöhäisellä triaskaudella eläneelle herrerasaurukselle, kahdella jalalla liikkuneelle ja noin 300-kiloiselle lihansyöjälle.
Herrerasaurus metsästi itseään pienempien varhaisten matelijoiden lisäksi myös nisäkäsmäisiä synapsideja – joista me ihmisetkin olemme kehittyneet satojen miljoonien vuosien saatossa.
Triaskautisia dinosaurusfossiileja on löydetty eritoten Etelä-Brasiliasta, Argentiinasta ja Zimbabwesta.
Zimbabwe ja Brasilia ovat tätä nykyä noin 8 000 kilometrin päässä toisistaan, mutta ammoisina aikoina alueet olivat suhteellisen lähellä toisiaan Pangean eteläisellä manneralueella Gondwanalla, eikä niiden välissä ollut suurta valtamerta.
Löytöjen perusteella pitkään onkin ollut vallalla käsitys siitä, että dinosaurukset olisivat kehittyneet Gondwanan etelänapaseudun lähettyvillä. Kunnes uusi tutkimus on haastanut oletusta.
Kanan kokoinen raptori
Mutta: jos dinosaurukset kehittyivätkin Gondwanan päiväntasaajan savanneilla, miksemme ole löytäneet sieltä näitä varhaisia, triaskautisia fossiileja? Ja vielä niitäkin vanhempia dinosaurusten esi-isiä?
Vastaus on lopulta yksinkertainen. Nämä alueet nykyisin – Amazon ja Sahara – ovat molemmat, täysin päinvastaisilla tavoilla, armottomia. Kaivaminen aavikon paahteessa hikoillen tai liaaniviidakossa hyönteisparvien riivaamana, tekee fossiilien etsinnästä tuskallisen vaikeaa.
Lisäksi esidinosauruksen etsiminen sademetsästä olisi kuin neulan heinäsuovasta: tutkijat ovat aiempien löytöjen ja fossiilianalyysin perusteella arvioineet, että nämä varhaiset dinosaurukset saattaisivat olla lemmikkikoiran tai kanan kokoisia.
Aiemmin tammikuussa uutisoitiin kuitenkin toisesta kanan kokoisesta raptorista, jonka löytö tukee tutkijoiden nyt esittämää teoriaa.
Wyomingista Yhdysvalloista löydetty, tieteelle aiemmin tuntematon ahvaytum bahndooiveche -miniatyyrisaurus osoittaa, että dinosaurukset elivät myös pohjoisella pallonpuoliskolla jo 230 miljoonaa vuotta sitten.
Suomalaiseen suuhun vaikeasti taipuva nimi tulee shoshone-heimon kielestä ja kääntyy vapaasti ”kauan sitten eläneeksi dinosaurukseksi”.
Näistä kanamaisista rääpäleistä, joita vastaan ihminenkin olisi vielä pärjännyt painiottelussa, kehittyi vuosimiljoonien kuluessa liitukauden sauropodeja: suurimpia eläimiä, jotka ovat koskaan kävelleet planeettamme pinnalla.
Uusi tieto siitä, että dinosauruksia on elänyt jo varhain sekä etelän Gondwanalla että pohjoisen Lauraasiassa, viittaa siihen, että dinosaurukset olisivat aloittaneet levittäytymisensä jostain niiden väliltä. Siis päiväntasaajalta.
Ehkä jonain päivänä aavikko tai sademetsä paljastaa salaisuutensa, ja saamme lopullisen vastauksen siihen, mistä dinosaurusten maailmanvalloitus alkoi.