Päivystyksen kuormittuminen uhkaa Vaasassa jo potilasturvallisuutta, sanoo henkilökunta

Kaoottiset päivät Vaasan päivystyksessä ovat lisääntyneet ja potilasturvallisuus vaarantuu säännöllisesti. Näin kertovat kokeneet sairaanhoitajat, joiden työtä Yle seurasi.

Två personer i blåa vårdarkläder, en man och en kvinna, tar hand om en patient som ligger på en bår.
Sairaanhoitaja Christian Hed ja hänen kollegansa ovat yhä kiireisempiä. Kuva: Ulrika Stagnäs-Lund / Yle
  • Merja Siirilä
  • Moa Mattfolk
  • Ulrika Stagnäs-Lund

On harmaa tammikuun aamu Vaasan keskussairaalassa.

Tarkoitus on seurata työtä rauhallisen vuoron aikana, jotta henkilökunnalla on aikaa kertoa ajatuksiaan viime aikojen keskustelusta.

Vajaa kuukausi sitten päivystyksen työntekijä avautui nimettömässä kirjeessä joulun ja uudenvuoden pyhien kaoottisesta tilanteesta.

Pohjanmaan hyvinvointialueen hallitukselle osoitetussa kirjeessä työntekijä kuvaili tilannetta, jossa potilaiden määrä ylitti toistuvasti kipukynnyksen ja henkilökunta koki, ettei pystynyt tarjoamaan hyvää hoitoa.

Vasabladet on uutisoinut aiemmin kirjeen sisällöstä ja myös pyytänyt lukijoita kertomaan omista kokemuksistaan päivystyskäynneistä.

Aamulla päivystyksessä on suhteellisen rauhallista. Jotkut ovat viettäneet yön tarkkailussa.

Yllättävän nopeasti suurin osa vapaana olevista vuoteista täyttyy.

Ambulanssit tuovat jäisillä jalkakäytävillä liukastuneita ihmisiä. Epäillyt luunmurtumat odottavat röntgenkuvausta.

Personporträtt på ung, manlig sjukskötare klädd i blå arbetskläder. Han ler och tittar in i kameran. I bakgrunden vårdavdelning med platser med fördragna skynken.
Sairaanhoitaja Christian Hed on työskennellyt päivystyksessä kahdeksan vuotta. Hän pitää työstään, mutta se on myös muuttunut. Kuva: Ulrika Stagnäs-Lund / Yle

Sairaanhoitaja Christian Hed sanoo, että työ on muuttunut vuosien aikana paljon stressaavammaksi. Kaoottisia päiviä on yhä useammin.

– Ennen oli melko harvinaista, että päivystys oli täynnä tai potilaita piti sijoittaa lisäpaikoille, mutta nykyään se on varsin yleistä.

Tällaisina päivinä Hed kokee vuoron jälkeen alisuoriutuneensa, vaikka on tehnyt parhaansa.

Päivystyksessä on 20 vuodepaikkaa. Lisäksi on neljä sänkyä kriittisille ja kuusi sänkyä eristettäville potilaille. Varastohuoneessa on muutama lisäsänky. Lisäksi potilaat voivat istua odotushuoneessa.

Aiemmin oli melko harvinaista, että meillä oli niin paljon potilaita, että osasto oli täynnä tai potilaita piti sijoittaa lisäpaikoille, mutta nykyään se on varsin yleistä.

Christian Hed, sairaanhoitaja

Jos lisäpaikoilla on paljon potilaita, kaikkia ei voi liittää monitoriin elintoimintojen seurantaa varten.

– On seurattava potilasta manuaalisesti ja mitattava arvot. Jos on paljon ihmisiä, potilasturvallisuus kärsii, Hed sanoo.

Hiljattain hänen lähtiessään kotiin iltavuorosta kello 22.30 päivystyspoliklinikalla oli vielä 53 potilasta.

En kvinna med glasögon och mörkblå vårdarkläder står i ett rum på akuten.
Merja Puskala on myös päivystävä sairaanhoitaja. Hän kokee, että päivystyksen työmäärä on kasvanut. – Meillä ei ole aikaa auttaa potilaita niin nopeasti kuin haluaisimme tai niin paljon kuin haluaisimme. Kuva: Ulrika Stagnäs-Lund / Yle

Christian Hed ja sairaanhoitaja Merja Puskala sanovat voivansa kertoa esimiehille kokemuksiaan, ja nämä myös kuuntelevat.

Hyvinvointialue on kuitenkin iso organisaatio, jonka päätöksillä on laajoja vaikutuksia.

– Mitä enemmän paikkoja suljetaan ympäri Pohjanmaata, sitä enemmän potilaita näkyy täällä. Heidän on oltava jossakin, Hed sanoo.

Henkilökunta ei ehdi auttaa vessaan

Henkilökunnan on pakko priorisoida, kun potilaat joutuvat odottamaan osastopaikkaa pitkään ja uusia tulee koko ajan.

– Ei ole todellakaan hauskaa, jos meillä ei ole aikaa auttaa, kun potilas haluaa vessaan. Meidän on tehtävä tärkeämmät asiat ensin. Tiedämme, että potilaat eivät aina ole tyytyväisiä, Puskala sanoo.

Kello on 13.30.

Päivystyshuoneessa on tällä hetkellä 19 vuodetta. Tarkkailussa on 16 potilasta, kaksi potilasta eristyksessä ja yksi potilas on niin kriittisessä tilassa, että hän tarvitsee oman hoitajan erilliseen huoneeseen.

Meillä ei ole aikaa auttaa potilaita niin nopeasti kuin haluaisimme tai niin paljon kuin haluaisimme

Merja Puskala, sairaanhoitaja

Iäkäs nainen yrittää monta kertaa saada henkilökunnan huomion. Hän irrottaa verenpainemansetin käsivarrestaan ja yrittää nousta istumaan, onnistumatta. Lopulta hän huutaa sängystään:

– Voiko kukaan auttaa?

Kukaan ei pääse.

Suurin ongelma on hoitoketjun toimivuus

Kaikki haastatellut korostavat, että kiireestä huolimatta potilaat saavat tarvitsemaansa ensihoitoa.

– Tietysti on ollut huonojakin päiviä ja aikoja, jolloin on ollut vaikeaa antaa parasta mahdollista hoitoa, sanoo lääkäri Teemu Pöytäkangas.

En man i läkarrock står i en sjukhuskorridor.
Sairaanhoitajille ja päivystyspoliklinikan lääkäreille syntyy ylimääräistä työtä, kun potilaita ei siirretä heti, kun päivystyspoliklinikka on valmis kotiuttamaan heidät, toteaa lääkäri Teemu Pöytäkangas. Kuva: Yle / Chanette Härus

Ylihoitaja Saija Seppelin, osastonhoitaja Tarja Makkonen ja koordinoiva hoitaja Arja Norrgård korostavat, että tilanteen parantamiseksi on tehty ja tehdään paljon työtä.

Kaikki virat on täytetty, ja henkilökunnalta on kysytty neuvoja hyvinvoinnin parantamisessa.

– Suurin ongelma on se, että emme voi siirtää potilaita, jotka jäävät tänne odottamaan jälkihoitoa, Seppelin sanoo.

Två kvinnor står i sjukhuskorridor och samtalar. En tom sjukhussäng står intill dem.
Tarja Makkonen (vas.) on osastonhoitaja ja päivystyksessä työskentelevien lähiesimies. Arja Norrgård toimii koordinoivan sairaanhoitajan roolissa, jotta potilaat saadaan jatkohoitoon. Kuva: Ulrika Stagnäs-Lund / Yle

Palapeliä koordinoimaan on perustettu keskus, joka pyrkii siihen, että potilaat saataisiin siirrettyä eteenpäin mahdollisimman tehokkaasti.

Arja Norrgårdin tehtävänä on tutkia, mitä paikkoja on keskussairaalan osastoilla ja yleislääketieteen osastoilla ympäri Pohjanmaata.

Hän korostaa, että hoivakodit ovat hyvin tärkeä osa kuviota. Niiden vuodepaikkojen vähentämisestä Norrgård on hyvin pahoillaan.

– Leikkauksia ei voi tehdä ennen kuin alla on turvaverkko, joka nappaa putoajat.

Personporträtt på medelålders kvinna i vit skjorta och grå jumper, hon ler svagt och tittar in i kameran. I bakgrunden står en ambulans parkerad.
Ylihoitaja Saija Seppelin muistuttaa, että päivystyspalveluihin voi yhä luottaa. On vaarallista, jos kiireellistä hoitoa tarvitsevat jäävät kotiin siinä uskossa, että henkilökunnalla on liian kiire. Kuva: Ulrika Stagnäs-Lund / Yle

Artikkeli on tiivistelmä Svenska Ylen Moa Mattfolkin ja Ulrika Stagnäs-Lundin artikkelista: Personalen på akuten i Vasa menar allvar med sitt rop på hjälp: ”Patientsäkerheten blir lidande”. Kääntämisessä on käytetty apuna tekoälyä, mutta toimittaja on tarkastanut käännöksen.

Juttua muokattu 5.2.2025 kello 11.50: Muutettu termi päivystysosasto muotoon päivystyspoliklinikka tai päivystys. Potilaat tulevat päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta.