Lenin-museota ei enää ole. Tampereen työväentalolla melkein 80 vuotta toimineen nähtävyyden tilalla avaa nyt ovensa uusi idänsuhteiden museo Nootti.
Museo esittelee Suomen suhteita Venäjään ja Neuvostoliittoon vuodesta 1917 aina tähän päivään saakka.
Nimi Nootti viittaa diplomaattiseen kirjeenvaihtoon.
– Viimeksi Moskovasta saatiin noottia lokakuussa. Idänsuhteet tuntuvat hallitsevan niin päivittäistä uutisvirtaa kuin historian suuria kertomuksia, museon johtaja Kalle Kallio sanoo.
Museon omakin tarina päätyi museoon
Koko näyttely on uudistettu. Uudessa museossa edeltäjästä muistuttavat enää harvat esineet.
Museotilan oma tarina kuitenkin kerrotaan, sillä vuonna 1946 perustettu Lenin-museo toimi pitkään keskeisenä idänsuhteiden näyttämönä.
– Heti sodan jälkeen Suomen täytyi osoittaa Neuvostoliitolle, että ulkopoliittinen suunta on muuttunut. Siihen tarvittiin konkreettisia tekoja, joista Lenin-museon perustaminen oli yksi, Kallio kertoo.
Museoon tuotiin vierailuille tärkeitä neuvostojohtajia. Siellä nähtiin myös muita merkkihenkilöitä, kuten kosmonautti Juri Gagarin.
Lenin-museo suljettiin marraskuussa 2024. Vanhan nimen ei enää koettu vastaavan näyttelyn sisältöä.
Maailmanpolitiikka muokkasi käsikirjoitusta
Suomen historia on vahvasti sidoksissa Venäjään ja Neuvostoliittoon. Nootti esittelee niin rinnakkaiselon viileät kuin lämpimätkin kaudet.
Tällä hetkellä suhteet ovat täysin jäissä, ja Venäjän Ukrainassa käymä sota näkyy myös museossa vahvasti.
Muuttuva maailmantilanne muokkasi käsikirjoitusta vielä kesken näyttelyvalmistelun.
– Näyttelyssä kerrotaan Syyrian sodasta. Yhtäkkiä Assadin hallinto kaatui. Teksti täytyi pistää uusiksi, koska Syyrian sisällissota ja Venäjän osallistuminen siihen saivat ihan toisenlaisen valon, Kallio kertoo.
Huumori on nyt kuivempaa kuin ennen Ukrainan sotaa
Nykymuseoissa panostetaan elämyksellisyyteen. Tähän on pyritty myös Nootissa.
Kierroksen päätteeksi museokävijä päätyy katsomaan palmujen alla sääret ruskettuneina ja kukkaköynnös kaulassa istuvaa presidentti Urho Kekkosta. Vieressä on tarjolla olkihattuja ja aurinkolaseja.
Kuuluisa otos on Havaijilta vuodelta 1961, ja Nootissa se toimii valokuvausseinänä. Asusteet ovat rekvisiittaa, johon sonnustautuneena museokävijä voi kuvauttaa itsensä osana noottikriisin keskelle joutuneen presidentin seuruetta.
Kekkosen kuvan kanssa poseeraaminen jatkaa paikan perinteitä. Entisen museon vetonaula olivat vahanukke-Lenin ja Stalin, joiden kanssa kävijät saivat kuvauttaa itsensä.
Kun rekvisiittana toiminutta ”Leninin moottoripyörää” museon sulkeuduttua huutokaupattiin humoristisella ilmoituksella, Kalle Kallio pohti Ylen haastattelussa, että diktaattoreille on tärkeä osata myös nauraa.
Hän on periaatteessa yhä samaa mieltä.
Maailmanpoliittinen tilanne on kuitenkin vakavoittanut ilmapiirin. Museoltakaan ei kaivata samanlaista keveyttä, joka vielä kymmenen vuotta sitten oli hyväksyttävää.
– Tosin on mainittava, että silloinkin vahanuket naurattivat lähinnä suomalaisia ja länsieurooppalaisia kävijöitä. Itäeurooppalaisten mielestä ne eivät olleet hauskoja. Suhtautuminen on meillä suomalaisillakin itäeurooppalaistunut viime vuosina.
Kuuntele kierros uudessa museossa:
Idänsuhteiden museo Noottia ylläpitää Työväenmuseo Werstas, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämä valtakunnallinen vastuumuseo. Museo avautuu yleisölle lauantaina 15.2.2025.
Juttua muokattu 17.2.2025 klo 10.30: Täsmennetty, että Venäjän vallan aikana Suomi oli suuriruhtinaskunta, joka sai säilyttää Ruotsin vallan aikaiset lait sekä oman uskontonsa ja kielensä.