Kun suomalainen rakennuttaja pohtii kerrostalourakkaa, hän valitsee lähes poikkeuksetta materiaaliksi betonin. Suomen uudistuotannossa puukerrostalojen markkinaosuus on vain 5 prosenttia. Muualla maailmassa puurunkoisia kerrostaloja ei vierasteta.
Yhdysvalloissa puukerrostaloja on rakennettu jo 140 vuotta ja Ruotsissakin puukerrostalot ovat nykyään hinnaltaan kilpailukykyisiä.
Se on erikoista, sillä puurakentaminen on Suomessa muuten suosittua. Vapaa-ajan rakennuksista lähes kaikki on tehty puusta, pientaloistakin 85 prosenttia.
Miksi puu ei kelpaa Suomessa kerrostaloihin?
Rakennusopin professori Markku Karjalaisen mukaan betoniteollisuudella on Suomessa 60 vuoden etumatka puukerrostalorakentamiseen nähden. Se näkyy tehokkuudessa, mutta vaikuttaa myös tapoihin ja asenteisiin. Niin kunnat, rakennuttajat, rakentajat kuin suunnittelijat ovat tottuneet betoniin.
– Meillä on Suomessa huippuosaamista puukerrostalojen rakentamisessa, mutta yleisellä tasolla sitä jollakin tavalla pelätään. Se on vierasta, Karjalainen toteaa.
– Minulta on kysytty, miksi kerrostalo pitäisi rakentaa puusta? Olen vastannut, että miksi ei.
Tampere kulkee vastavirtaan
Tampereen opiskelija-asuntosäätiön (TOAS) ensimmäinen puukerrostalo valmistui vuonna 2021 ja seuraavaksi oli aikomus rakennuttaa kokonainen puukerrostalokortteli.
Hanke lässähti ja puu vaihtui betoniin. Vain kolmannes asunnoista tehtiin puusta. Vika ei silti ollut materiaalissa.
– Maailma muuttui, toteaa TOAS:n toimitusjohtaja Kirsi Koski.
Pandemia nosti puun hinnan korkeaksi, jonka jälkeen epävarmuutta lisäsi Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Rakentaja meni konkurssiin eikä uutta löytynyt tilalle.
Kokemuksesta ei kuitenkaan jäänyt Koskelle ”puukerrostalotraumaa”, mutta sai varovaiseksi.
– Odotamme sitä, että joku toimija saa taloudellisen yhtälön pyörimään, Koski sanoo.
Tahtoa silti on. Kosken mukaan opiskelija-asuntosäätiön hallitus päätti vuonna 2019, että uudisrakennuksilla pyritään vastaamaan esimerkiksi Tampereen hiilineutraaliustavoitteisiin.
Kunnilla ja rakennuttajilla on suuri valta, miten uudisrakentamista Suomessa toteutetaan.
Uudet säädökset muuttavat pelikenttää
Rakennuslaki uudistui vuoden 2025 alusta ja sen tarkoitus on muun muassa edistää päästövähennyksiä ja kiertotaloutta. Markku Karjalainen uskoo vakaasti, että tulevaisuudessa puukerrostalojen rakentaminen alkaa näyttää houkuttelevammalta.
Vuoden 2026 alusta rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee osoittaa, mistä rakennusmateriaalit tulevat, paljonko niiden valmistukseen ja kuljetukseen kuluu energiaa ja paljonko ne aiheuttavat päästöjä.
– Puukerrostalo on tähän vastaus, Karjalainen toteaa.
Puukerrostaloja kohtaan on osoitettu myös kritiikkiä. Julkisuudessa on viime aikoina käyty vilkasta keskustelua Suomen metsien romahtaneista hiilinieluista ja asiantuntijoiden mukaan hakkuumääriä tulisi vähentää.
Tuhoavatko puukerrostalot Suomen metsät?
Jos uusia kerrostaloja aletaan rakentamaan puusta betonin sijaan, onko se uhka Suomen metsille? Karjalaisen mielestä ei.
– Jos vuotuinen kerrostaloasuntojen määrä, 35 000 asuntoa, rakennettaisiin massiivipuusta, meidän metsät kasvaa sen muutamassa vuorokaudessa, Karjalainen sanoo.
Karjalaisen mukaan puuta pitäisi käyttää pitkäikäisiin tuotteisiin kuten rakentamiseen tai huonekaluihin. Kun puuta poltetaan tai siitä tehdään sellua, puuhun sitoutunut hiili vapautuu nopeasti takaisin ilmakehään.
Betoniakin tarvitaan. Tampereella esimerkiksi perustukset ja väestönsuojat on tehty betonista. Kirsi Koski toivoo, ettei eri materiaaleja asetettaisi vastakkain.
– Eri materiaalilla on paikkansa, kustakin tulisi etsiä ne parhaat puolet.
Myös Karjalaisen asenteet ovat vuosikymmenien saatossa muuttuneet. Aiemmin hän kannatti vahvemmin puuta, mutta nykyään hybridimallikin sopii.
Miltä näyttää tulevaisuus?
Karjalainen on pitkän uransa aikana ansainnut lisänimen, mr. Puukerrostalo. Pian hän on jäämässä eläkkeelle. Sitä ennen hän toivoo, että kaupunkien ja kuntien asuntorakentamisyhtiöt ottaisivat puukerrostalojen rakentamisen tehtäväkseen. Miksi?
– Puhutaan globaalista ilmastonmuutoksen torjunnasta, silloin pitäisi rakentaa ekologisista rakennusmateriaaleista. Sivistysvaltiossa ympäristövelvoitteisiin vastataan ja puu on siihen vastaus, Karjalainen toteaa.
Entä millaisia vinkkejä TOAS:n Koski jakaa kunnille tai rakennuttajille?
– Kaikki osapuolet arkkitehdistä asennusporukkaan tulee alusta saakka saada saman pöydän äärelle, jotta ymmärretään, että projekti tehdään eri tavalla. Asian voi tehdä toisin, mutta se ei mielestäni ole vaikeampaa.
Kuuntele Metsä-Suomi -podcastin jakso Harvinaiset puukerrostalot Yle Areenasta. Vieraina rakennusopin professori, Markku ”Mr. Puukerrostalo” Karjalainen ja TOAS:n toimitusjohtaja Kirsi Koski. Toimittajana Markku Sipi.