RANDERS, TANSKA Susanne Østedgaard-Munck, 35, ja hänen miehensä ovat eläneet pikkulapsiarkea lähes kymmenen vuoden ajan. Lapset Emilia, 9, Sirius, 7, Allie, 4, ja Victoria, 3, pitävät huolen siitä, että jyllantilaisperheessä aika ei käy pitkäksi.
Østedgaard-Munckin pariskunta sai kaksi vanhinta lastaan opiskeluaikanaan ja kaksi nuorinta ollessaan jo työelämässä. Äidin mukaan vauva-arki oli hyvin erilaista opiskelijana kuin nyt työssä käyvänä.
– Sanoisin sataprosenttisesti muillekin, että äitiys opiskelijana oli täysin oikea ratkaisu, Susanne Østedgaard-Munck sanoo.
Uusi tanskalainen palkkoja koskeva tutkimus tukee osin ajatusta. Aarhusin yliopiston johtama tutkijaryhmä selvitti eri elämänvaiheissa lapsia saavien naisten palkkakehitystä.
Tutkimuksen mukaan naiset, jotka hankkivat lapsia jo opintojensa aikana, saavat korkeampaa palkkaa ollessaan 40-vuotiaita kuin naiset, jotka saavat ensimmäiset lapsensa vasta siirryttyään työelämään.
Tulos koskee alemman korkeakoulutason opiskelijoita. Tanskassa se tarkoittaa esimerkiksi sairaanhoito- ja opetusalan sekä sosiaalityön opiskelijoita.
Opiskeluaikoina lapsen saaneille kertyy tietynlaista osaamista, jonka ansiosta he voivat saada parempipalkkaisia työtehtäviä, arvioi Aarhusin yliopiston taloustieteen professori Astrid Würtz Rasmussen kollegoineen.
– He ovat ehkä parempia suunnittelemaan ja järjestämään asioita. Ja nämä ovat piirteitä, joita työnantajat arvostavat, Würtz Rasmussen kertoo.
Yliopisto-opiskelijoilla erilainen palkkakehitys
Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla palkkakehitys oli erilainen. Yliopistoaikoina lapsia saaneet naiset eivät saaneet 40 ikävuoteen mennessä palkkakehityksessä kiinni niitä naisia, joilla ei ollut lapsia työelämässä aloittaessaan.
Sen sijaan lapsia yliopistoaikanaan saaneilla naisilla oli kovempi alkupalkka kuin naisilla, joilla ei ollut lapsia.
– Lapsia jo hankkineet naiset aloittivat korkeammalla palkalla ensimmäisessä työssään. Uskomme, että siksi heidän palkkansa eivät nousseet merkittävästi enää uran aikana, tutkija Würtz Rasmussen sanoo.
Würtz Rasmussenin mukaan korkeampi alkupalkka voi johtua siitä, että työnantajat saattavat nähdä vastavalmistuneet, jo lapsia hankkineet työntekijät positiivisessa valossa.
Kummankin koulutustason ryhmissä naiset, jotka saivat lapsen opintojen aikana, valmistuivat pari vuotta muita myöhemmin.
Tutkimuksen aineisto perustuu Tanskan tilastokeskuksen rekisteröimiin palkkatietoihin 20 vuoden ajalta. Otoksessa on lähes 130 000 tanskalaisnaista, joilla on yksi tai useampi lapsi.
Seuraavaksi tutkijat haluavat selvittää, mitä tapahtuu naisten palkkatasolle 40 ikävuoden jälkeen.
Katso videolta, mitä Aarhusin yliopiston opiskelijat sanoivat tutkimuksen tuloksista:
Tanskassa syntyvyys Suomea korkeampi
Suomen tavoin Tanskassa pohditaan keinoja syntyvyyden kasvuun, vaikka maan kokonaishedelmällisyysluku on Islannin jälkeen Pohjoismaiden korkein. Kokonaishedelmällisyysluku tarkoittaa keskimääräistä lasten lukumäärää, jonka nainen saa elinaikanaan.
Alla oleva grafiikka näyttää tilanteen eri Pohjoismaissa:
Tanskan sosiaalidemokraattien johtaman hallituksen uusien toimien myötä esimerkiksi tahattomasti lapsettomat saavat yrittää koeputkihedelmöitystä kuusi kertaa ilmaiseksi. Lisäksi toista lasta toivovat pariskunnat ja itselliset vanhemmat saavat maksutonta hedelmöityshoitoa julkisen puolen klinikoilla.
Naisparien hedelmöityshoitoja tuetaan aiempaa kattavammin. Myös munasolujen pakastamisen viiden vuoden aikaraja on poistettu.
Poliitikot uskovat myös taloudellisiin kannustimiin. Hallituksen mukaan esimerkiksi tietyt verouudistukset helpottavat yksinhuoltajaperheiden taloudellista tilannetta. Ensi kesänä alkava ilmainen kouluruokailu sai parlamentissa laajan tuen, ja sen toivotaan tuovan helpotusta vähävaraisten lapsiperheiden arkeen.
Toimien tehokkuudesta on vasta arvioita. Toiset asiantuntijat ovat tyytyväisiä, toiset ehdottavat myös merkittäviä verohelpotuksia lapsiperheille tai lisäpanostusta päiväkoti- ja koulujärjestelmään.
Grafiikka havainnollistaa, kuinka syntyvyys on kehittynyt viime vuosina Pohjoismaissa:
Opiskelijavanhemmilla on joustavat aikataulut
Tarkkaa tietoa tanskalaisten opiskelijaäitien määrästä ei ole, mutta tutkimuksen perusteella vajaalla viidenneksellä tanskalaisopiskelijoista olisi lapsia.
Aarhusin yliopiston professori Würtz Rasmussen sanoo tutkimuksensa perusteella, että lasten hankkimista opiskeluaikana ei pitäisi pelätä.
– Itse asiassa se on jopa suositeltavaa, Würtz Rasmussen sanoo.
Susanne Østedgaard-Munck ja hänen miehensä päättivät hankkia lapsia jo ollessaan opiskelijoita yksinkertaisesti siitä syystä, että halusivat. He tunsivat joitakin muitakin opiskelijavanhempia, joten lapsiperheen perustaminen ei tuntunut poikkeukselliselta.
Nyt lääkärinä työskentelevä Østedgaard-Munck sanoo, että pikkulasten äidille opiskeluaika oli ehdottomasti kaikkein joustavin ajanjakso.
– Jos lapsi sairastuu tai hänellä on vaikka hammaslääkäriaika, perheessä ei tarvitse keskustella siitä, kumpi jää kotiin tai lähtee töistä aikaisemmin. Ne ajat olivat tosi mukavia, Østedgaard-Munck sanoo.