Terveydenhuollosta paljastui laaja laiminlyönti, joka on johtanut useiden potilaiden kuolemaan

Useissa terveydenhuollon yksiköissä laitteiden ylläpidossa on niin isoja puutteita, että ne rikkovat lakia.

Lääkinnällisten laitteiden kunnossapidossa on ongelmia sekä julkisessa että yksityisessä terveydenhoidossa. Se vaarantaa potilaiden turvallisuuden.
  • Riina Kasurinen

Savonlinnan keskussairaalassa kaksi lääkintäteknikkoa on kontallaan sairaalasängyn alla. He korjaavat dialyysiosaston sänkyjen jarruja. Viereisessä huoneessa hemodialyysilaitteet puhdistavat potilaiden verta.

Lääkintäteknikot käyvät läpi sairaalan kalusteita ja koneita osasto kerrallaan. Jotkin laitteet ovat voineet olla käytössä vuosia ilman, että kukaan on tutkinut säännöllisesti niiden kuntoa.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean tarkastukset ovat paljastaneet, että laitteiden ylläpidossa on ongelmia laajasti niin julkisen kuin yksityisen terveydenhuollon laitoksissa. Laiminlyönnit johtavat jopa potilaiden kuolemaan joka vuosi.

Etelä-Savon hyvinvointialue sai vuonna 2023 Fimealta määräyksen, että Savonlinnan keskussairaalan lääkinnällisten laitteiden ylläpito pitää saattaa lain vaatimalle tasolle.

Istekkin tekniset asiantuntijat Tero Hokkanen ja Risto Heiskanen huoltavat sairaalasänkyä.
Tekniikan asiantuntijat Tero Hokkanen ja Risto Heiskanen kertovat, että jarruvikaiset sängyt ovat vaarallisia, koska potilaat ottavat usein niistä tukea. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Potilaiden turvallisuus on vaarassa

Fimean ylitarkastaja Marleena Komulainen ei halua lietsoa pelkoa. Hän myöntää silti, ettei potilaiden turvallisuuden vaarantuminen ole epätavallista.

– Tilanteet ovat säännöllisiä. Pidän huolestuttavana, miten toistuva ja laaja ongelma lääkinnällisten laitteiden puutteellinen ylläpito on.

Esimerkiksi viallisia sänkyjä on päivittäisessä käytössä terveydenhuollon laitoksissa ympäri maata. Jos jarrut eivät toimi, sänky voi livetä sinne kiipeävän potilaan alta.

On myös ollut tilanteita, joissa kaide on tipahtanut yhtäkkiä alas ja murtanut potilaalta tai hoitajalta käden.

Istekkin tekninen asiantuntija Tero Hokkanen testaa sairaalasängyn toimivuutta.
Tero Hokkanen tarkistaa sängyn kaukosäätimen toimintaa. Jos säätimen johto puristuu kaiteen väliin ja menee rikki, on sähköiskun vaara. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Terveydenhuollon ammattilaiset tekevät noin tuhat ilmoitusta vuodessa lääkinnällisten laitteiden aiheuttamista vaaratilanteista.

Lääkinnällisten laitteiden kirjo on valtava. Niihin lasketaan koneiden ja kalusteiden lisäksi myös useat ohjelmistot, apuvälineet, mittauslaitteet ja jopa sidetarpeet.

Nämä ovat esimerkkejä todellisista Fimean saamista ilmoituksista:

  • ”Asiakas noussut kyynärsauvaan tukeutuen ylös pyörätuolista, jolloin kyynärvarsiosa katkennut. Asiakas kaatunut ja lyönyt päänsä sekä lonkka murtunut.”
  • ”Insuliinikynän epäilty toimintahäiriö, jonka johdosta potilaan verensokerit nousivat nopeasti. ”
Anonyymi henkilö huoltaa verenpainemittaria.
Etelä-Savon hyvinvointialueella yksi tavallisimmista vaaratilanneilmoituksen aiheuttajista on vääriä lukemia näyttävä verenpainemittari. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Ikävimpiä tapauksia ovat ne, joissa laitteen ylläpidon puutteet ovat johtaneet kuolemaan. Usein niihin liittyy putoaminen tai kaatuminen.

Onnettomuustutkintakeskus tutkii parhaillaan Seinäjoen keskussairaalassa tapahtunutta potilaan kuolemaa, jossa elintoimintoja mittaava laite ei hälyttänyt ajoissa sydämen epänormaalista toiminnasta. Vielä ei tiedetä, oliko vika laitteessa vai sen käytössä.

Laitteiden huolto on hakuammuntaa

Savonlinnan keskussairaalassa on 5 000 laitetta. Laki vaatii, että niiden kaikkien on oltava rekisterissä, josta niiden huoltohistoria voidaan tarkistaa. Ilman rekisteriä laitteiden huolto on hakuammuntaa.

Silti Fimean ylitarkastajat törmäävät jatkuvasti siihen, ettei terveydenhuollon toimija edes tiedä, että laitteita koskeva lainsäädäntö on olemassa.

Ilmakuva Savonlinnan keskussairaalasta helmikuussa 2025.
Savonlinnan keskussairaalassa on otettu käyttöön rekisteri, joka ilmoittaa, kun kukin laite on aika huoltaa. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Etelä-Savon hyvinvointialueen tila- ja tukipalvelujen johtaja Veli Matti Thure arvelee, että Savonlinnassa laitteiden ylläpidon puutteisiin on useita syitä. Hän on ollut vastuussa lääkintälaitteiden huollosta Savonlinnassa vasta sen jälkeen, kun hyvinvointialueet aloittivat toimintansa.

Thure pohtii, että taloushaasteet ja vaikeudet saada osaavia työntekijöitä ovat voineet vaikuttaa tilanteeseen. Samaan aikaan on rakennettu uutta organisaatiota eli hyvinvointialuetta.

Istekkin ryhmäpäällikkö Mika Honkanen huoltaa dialyysilaitetta Savonlinnan keskussairaalalla.
Istekin ryhmäpäällikkö Mika Honkasen mukaan kriittisimmissä paikoissa, kuten teho-osastoilla, laitteiden huollon merkitys on tiedostettu jo pitkään. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Sairaalan laitteiden rekisteröinti- ja huoltotöitä johtavalla Istekin ryhmäpäällikkö Mika Honkasella on alalta 23 vuoden kokemus. Honkanen sanoo, että vielä joitakin vuosia sitten monissa terveydenhuollon yksiköissä ei edes tiedetty, mitä lääkintätekniikka on. Nyt merkitys on alettu tiedostaa.