Sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin hakeutui viime vuonna yli 3 000 reserviläistä. Tämä on suurin määrä yli 20 vuoteen.
Halukkuus on merkittävää siitäkin syystä, että rauhanturvatehtävien määrä on itse asiassa vähentynyt, kertoo kriisinhallintasektorin johtaja, kapteeni Ville Seppä Porin prikaatista.
– Uskoisin, että nykyinen maailmantilanne, parantunut palkkaus ja haun sähköistyminen ovat vaikuttaneet positiivisesti hakijamääriin.
Useaan kertaan rauhanturvaamistehtävissä palvellut kankaanpääläinen Jaakko Vainionpää uskoo, että myös näkyvyydellä ja kokemuksella on merkitystä.
Hän viittaa siihen, että kansainvälisten joukkojen määrä Suomessa on lisääntynyt Nato-jäsenyyden jälkeen, ja operaatioihin osallistuminen kuuluu puolustusvoimien henkilökunnan urapolkuun.
– Operaatioihin osallistuneet soveltavat saamaansa oppia varusmiesten koulutukseen. Enää ei ole niin tärkeää saada punkkaa ja raitoja suoriksi, vaan keskitytään olennaiseen. Se näkyy kiinnostuksessa.
Entinen rauhanturvaaja Jaakko Vainionpää kertoo videolla, miksi hän arvelee kiinnostuksen rauhanturvaajan tehtäviä kohtaan kasvaneen.
Ei välttämättä vaadita asepalveluksen suorittamista
Kriisinhallintatehtäviin haluavat reserviläiset hakeutuvat ensin toimintavalmiuteen, johon hyväksyttiin viime vuonna yli 2 300 henkilöä. Näistä henkilöistä osa käsketään koulutus- ja valintatilaisuuteen, jonka jälkeen he ovat valmiita palvelemaan kriisinhallintaoperaatiossa.
Vuonna 2024 Porin prikaatin kriisinhallintakeskus antoi rauhanturvaajan peruskoulutuksen yli 800 henkilölle. Suuresta hakijamäärästä huolimatta hakemuksia kaivataan kuitenkin yhä lisää, sanoo majuri Simo Lapatto Maavoimien esikunnasta.
– Kaipaamme hyvässä fyysisessä kunnossa olevia ja kielitaitoisia miehiä ja naisia.
Sinibareteiksi voivat hakea varusmiespalveluksen suorittaneet ja perusperiaate on sama muissakin tehtävissä: joko varusmiespalvelus tai naisilla vapaaehtoinen asepalvelus. Joihinkin erityistehtäviin voi hakea, vaikka armeija olisi käymättä. Tällaisia täsmätehtäviä ovat tulkit ja lääkärit.
– Erityisesti tarvitsemme nyt sotilastulkkeja. Ukrainan operaatiossa tarvittaisiin ukrainan ja venäjänkielentaitoisia, joiden ei tarvitse olla varusmiespalveluksen suorittaneitakaan. Lääkäreitä meidän operaatioissamme ei hirveästi ole mukana, mutta kannustaisin heitäkin hakemaan.
Lapatto viittaa koulutusoperaatioon Ukrainassa, jossa Suomi on ollut mukana parin vuoden ajan.
Rauhanturvaajat ovat joutuneet viime aikoina myös tiukkoihin tilanteisiin. Lapaton mukaan tämä on otettu huomioon entistä paremmin koulutuksessa.
– Meillä Puolustusvoimissa on pitkällistä kokemusta psykososiaalisten asioiden hoitamisessa. Kriisinhallintatehtävissä on omat toimintatapamallit siinä, miten tiukkoja tilanteita puretaan vaikka ryhmäkeskusteluiden muodossa.