Afganistan ei unohdu. Kahden vuosikymmenen aikana myös suomalaiset osallistuivat operaatioon, joka joskus muistutti enemmän sotaa kuin rauhanturvaamista.
Suomalaiset toimivat Kabulissa ja suhteellisen rauhallisessa Pohjois-Afganistanissa. Silti yhteenottoihin oli oltava valmiina. Rauhanturvaajien arkipäivää oli varautuminen tienvarsipommeihin ja itsemurhaiskuihin.
Afganistanissa toimittiin vieraan kulttuurin keskellä. Rauhanturvaajana palvellut Pirkka Hanttu pitääkin kielimuuria ja tulkkien heikkoa tasoa eräänä isoimmista ongelmista.
– Näin ei saatu hyvää tiedustelutietoa, mikä vähensi tehokkuutta, sanoo Hanttu.
Operaation opetukset arvioitavina
Suomalaisten tehtävänä oli pitää yllä suhteita afganistanilaiseen heimoyhteisöön.
– Vuonna 2008 tavattiin paikallisia kyläpäälliköitä, kertoo neljästi maassa ollut Hanttu.
– Myöhemmin tulivat tärkeämmiksi poliisit, sotilaat ja muut valtiollisen hallinnon edustajat.
Nyt arvioidaan länsimaiden kaksi vuosikymmentä kestäneen operaation opetuksia.
Suomessa puolustus- ja ulkoministeriö julkaisivat viime vuonna selvityksensä, ja joulukuussa Ulkopoliittisen instituutin kriittisen raportin äänenpainot tulivat julkisuuteen.
Sen kirjoittamiseen osallistui myös UM:n kehityspolitiikan neuvonantaja Olli Ruohomäki, joka on perehtynyt Afganistanin tilanteeseen perusteellisesti.
”Kyseessä ei ollut harjoitus, vaan sotatilanne”
Ruohomäki arvioi Ylen haastattelussa, ettei Suomella oikeastaan ollut vaihtoehtoa. Kun kutsu Afganistaniin tuli, käytännössä kaikki Euroopan valtiot osallistuivat.
Afganistanin Nato-operaatio vei Suomen Yhdysvaltain liittolaiseksi. Suhteiden syveneminen sopi Ruohomäen mukaan Suomen kansallisen intressin ja turvallisuuden tavoitteisiin.
– Siitä kertyi paljon oppia, koska kyseessä ei ollut harjoitus, vaan sotatilanne, arvioi Ruohomäki.
Suomen kontribuutio pantiin merkille myös Washingtonissa.
”Oltiin ammattisotilaina harjoiteltu oikeita asioita”
Myös rauhanturvaajana toiminut, nykyisin EU:n turvallisuuspuolella työskentelevä Pirkka Hanttu korostaa Afganistanissa saatua kokemusta kansainvälisistä tehtävistä.
– Pystyttiin toteamaan, että Suomessa oltiin ammattisotilaina harjoiteltu oikeita asioita.
Afganistanin operaation alkuvuosina kansainvälisen yhteisön valtasi Ruohomäen mukaan innostus, joka oli irtautunut Afganistanin todellisuudesta.
– Tilannekuva oli usvainen, sanoo Ruohomäki.
Ruohomäki näkee, että länsiliittoutuma teki virheen sulkiessaan Taliban-liikkeen edustajat rauhanprosessin ulkopuolelle.
– Neuvottelukosketukseen olisi pitänyt päästä jo 2001–2002, mutta Yhdysvallat torjui yhteistyön ”terroristien kanssa”, sanoo Ruohomäki.
”Taliban voitti länsivallat hallitsemalla”
Taliban-liikkeellä oli kannatusta etenkin Afganistanin eteläosien pataanialueilla. Myöhemmin se alkoi laajentaa valtapiiriään.
– Taliban otti haltuunsa provinssin toisensa jälkeen ja loi oikeus- ja hallintojärjestelmän, sanoo Pirkka Hanttu.
– Se voitti länsivallat hallitsemalla, ei sotimalla.
Hän vertaa Afganistanin tilannetta pokeriin.
– Aina tulee uusia käsiä ja jakoja. Sotaa ei hävitä tai voiteta selkeästi vaan tilanne jatkuu ja siihen varaudutaan. Sama mies voi olla päivällä poliisi ja illalla taliban. Yhdessä perheesä saattoi olla useiden ryhmien edustajia, Hanttu muistelee.
Romahdus ei Olli Ruohomäen mukaan tapahtunut kerralla. Kaltevalle pinnalle joutunut Afganistan luisui alamäkeen, ja Taliban alkoi iskeä myös kaupunkeihin, mukaan lukien Kabul.
Afganistanin hallinto puolestaan odotti, että länsiliitto hoitaa asiat kuntoon. Kun tilanne kävi vaikeaksi, se ei Ruohomäen mukaan ottanut siitä vastuuta.
”Amerikkalaisten lähtiessä muiden oli seurattava”
Sitten Yhdysvallat päätti vetäytyä Afganistanista ja maan silloinen presidentti Donald Trump aloitti neuvottelut Talibanin kanssa.
– Yhdysvallat oli operaation mahdollistaja, mikä tarkoitti tukikohtia, ilmatukea ja logistiikkaa. Kun amerikkalaiset lähtivät, ei edes briteillä tai Saksalla ollut mahdollisuutta jäädä, huomauttaa Ruohomäki.
Myös Afganistanin armeijan ja poliisin moraali romahti Talibanin joukkojen lähestyessä. Hallinnon romahdus oli väistämätön.
Maasta pakoon yrittävien epätoivo välittyi vuoden 2021 uutiskuvissa kaaoksena Kabulin lentokentällä. Lähtemään pääsivät lähinnä länsimaiden kansalaiset ja sotilaat.
Ruohomäen mukaan operaation päättyminen kaaokseen saa lännen karttamaan vastaavia yrityksiä.
– Tulevaisuudessa hankkeet ovat pienempiä.
Koneiden ottaessa korkeutta pääkaupunkia ympäröivien vuorten keskellä Afganistan häipyi myös uutiskuvista, kun maailman huomio kiinnittyi Venäjän hyökkäykseen.
”Naisten viesti on: älkää unohtako meitä”
Puolentoista vuoden aikana Taliban on lujittanut asemaansa kovin ottein. Afganistanin naiset on jälleen ahdistettu toisen luokan kansalaisiksi.
Afganistanin naisten ääni -selvityksen koonnut toimittaja, tietokirjailija Katri Merikallio on haastatellut Afganistanissa eläviä ja sieltä paenneita naisia etäyhteyksillä. Osa haastatelluista puhuu omalla nimellään, osan henkilöllisyyttä ei turvallisuussyistä paljasteta.
– Heidän viestinsä on: älkää unohtako meitä, sanoo Merikallio.
– He ovat hirvittävän huolissaan siitä, että maailma kääntää nyt selkänsä, kun Ukraina kiinnostaa kaikkia.
Suomalaisten rauhanturvahankkeen ja kehitysyhteistyön eräs painopiste oli naisten oikeuksien tukeminen.
”Suomen tasa-arvotyö ei mennyt hukkaan”
Merikallio kertoo, että tasa-arvohankkeiden piirissä olleet naiset, esimerkiksi lääkärit, poliisit ja juristit, antavat yhä arvoa Suomen toimille.
– He sanovat, että suomalaisten tasa-arvotyö Afganistanissa ei ole mennyt hukkaan.
Afganistanissa aiemmin toimittajana vierailleelle Merikalliolle on vakuutettu, että asenteet ja arvot muuttuivat tuolloin paljon.
Monissa perheissä esimerkiksi tyttöjen koulunkäyntiä pidettiin jo itsestään selvänä.
”Yhteistyökumppanit ovat nyt hengenvaarassa”
Nyt Taliban on palauttanut patriarkaalisen komennon, ja ammateissa toimineet naiset ovat jälleen kotiensa vankeina.
Naisten mielenosoitukset tukahdutetaan väkivalloin, ja niihin osallistuneita on Merikallion mukaan kadonnut jäljettömiin.
– Myös suomalaisten yhteistyökumppaneita on nyt aidosti hengenvaarassa, muistuttaa Merikallio.
Hänen mukaansa Suomi ei ole evakuoinut Afganistanista yhtään ihmisoikeuksien puolustajaa, toisin kuin monet Euroopan maat, Yhdysvallat ja Kanada.
– Heidän avukseen tarvittaisiin humanitaarinen viisumi. Sillä on nyt kiire, sanoo Katri Merikallio.
Maahanmuuttovirasto: Afganistanilaisille naisille pakolaisasema
Maahanmuuttovirasto on linjannut joulukuussa, että kaikille afganistanilaisille naisille ja tytöille myönnetään Suomessa pakolaisasema.
– Afganistanilaisille naisille on varsin yleisesti myönnetty turvapaikkoja jo aikaisemmin, mutta sukupuoli on ollut yksi monista päätöksenteossa huomioitavista asioista. Nyt pelkkä sukupuoli riittää turvapaikkaan, kertoo turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen Maahanmuuttoviraston 15.2. julkaistussa tiedotteessa.
Turvapaikkaa voi kuitenkin hakea vain Suomessa. Matkustaminen ulkomaille on afganistalaisille naisille käytännössä hyvin vaikeaa.
Juttua täydennetty 16.2. klo 1317 Suomen maahanmuuttoviraston linjauksella.
Millaisia ajatuksia Afganistanin tilanne sinussa herättää? Voit keskustella aiheesta 16.2. kello 23.00 saakka.
Lue lisää: