Katarina Johnson-Thompson: halliviisiottelussa tulos 5 000 pistettä Prahan EM-kisoissa 6. maaliskuuta 2015. Ikää 22 vuotta, alle 23-vuotiaiden Euroopan ennätystulokseksi ratifioitu, dopingnäyte otettu ja puhtaaksi todettu.
Carolina Klüft: halliviisiottelussa tulos 4 948 pistettä Madridin EM-kisoissa 4. maaliskuuta 2005, ikää 22 vuotta, alle 23-vuotiaiden Euroopan ennätystulokseksi ratifioitu ja dopingnäyte puhtaaksi todettu.
Saga Vanninen: halliviisiottelussa tulos 4 843 pistettä 2. helmikuuta 2025 Tallinnassa, ikää 21 vuotta, tulos alle 23-vuotiaiden Euroopan ennätykseksi Euroopan yleisurheiluliitossa EA:ssa ratifioitu. Ei minkäänlaisia epäilyksiä mahdollisista dopingrikkomuksista.
Moni yleisurheilun sisäpiiriläinen on ollut täysin ihmeissään EA:n päätöksen jälkeen, heidän joukossaan myös korkeimman tason asiantuntijat, kuten Urheiluliiton valmennus- ja koulutusjohtaja, asiaa X-viestipalvelussa ihmetellyt ex-kymmenottelija Jarkko Finni.
Onhan Vannisen tulos 157 pistettä heikompi kuin britti Johnson-Thompsonin ja 105 pistettä heikompi kuin ruotsalaislegenda Klüftin.
”Olet seitsemäs henkilö”
Mirko Jalava on yleisurheilumaailman johtavia tilastodataeksperttejä, jonka pitkäaikaisiin yhteistyökumppaneihin kuuluu myös EA.
– Olet seitsemäs henkilö, joka hakee tähän kysymykseen vastausta minulta, Jalava sanoi Yle Urheilun soittaessa hänelle keskiviikkona.
Se, ettei edes Jalava osannut antaa kysymykseen aukotonta vastausta, asettuu mittasuhteisiinsa seuraavasta:
– Euroopan yleisurheiluliiton hallituksessa istuva Antti Pihlakoski soitti minulle myös ja kysyi suoraan, että ”mitä helvettiä me oikein olemme päättäneet?”.
Yle Urheilun tavoittama Pihlakoski vahvisti keskiviikkona huvittuneena Jalavan kertoman täydeksi todeksi.
– Myönnän, että minullakin oli tämän asian suhteen niin sanottu blackout ja päädyin selvittämään kilpailupäälliköltämme (tadzhikistanilainen Vadim Nigmatov), mistä tässä on kyse, myös Kansainvälisen yleisurheiluliiton eli World Athleticsin hallituksessa vaikuttava Pihlakoski myöntää.
Aluksi näytti siltä, että erikoisuuden takana olisi vuodenvaihteessa voimaan tullut, 200 metrin juoksuradalla ja sen sisäpuolella käytäviä hallikisoja koskeva globaali sääntömuutos.
Sen mukaan hallikisa- eli indoor-käsitteen korvaa jatkossa lyhyt rata eli short track. Se tarkoittaa, että tähän saakka vain hallissa pidettyjä lyhyen radan arvokilpailuja voidaan jatkossa järjestää myös ulkona 200 metrin radalla. Tämän takia tilastointi olisi aloitettu ikään kuin alusta.
– Tällä tavalla halukkaiden kisajärjestäjien joukkoon tulee todennäköisesti maantieteellisesti paljon sellaisia maita ja kaupunkeja, joissa ei ole yleisurheilussa sisäkilpailuinfraa lainkaan. Tarkoitan erityisesti eteläistä pallonpuoliskoa, Pihlakoski sanoi.
Uutta tietoa
Torstaina Pihlakoski otti Yle Urheiluun yhteyttä. Hän oli keskiviikon ja torstain aikana saanut uutta informaatiota siitä, miksi Saga Vanninen päätyi Euroopan ennätysnaiseksi ohi kahden enemmän pisteitä tehneen ottelijan.
– Tässä oli itselläkin valitettavasti sekaannusta asian kanssa, kunnes sain parempaa tietoa.
– Kyse on lopulta siitä, että vuodenvaihteeseen saakka EA suhtautui alle 23-vuotiaiden halliennätyksiin statuksella best result eli paras tulos. Euroopan ennätyksiksi tuloksia ei ollut virallisen prosessin kautta ratifioitu. Nyt vuodenvaihteessa käytäntö muuttui, ja alle 23-vuotiaiden EE-tuloksista tulee virallisia. Saga on siis ensimmäinen virallisen ennätyksen haltija.
Pihlakoski muistuttaa, että uudistus koskee vain Euroopan yleisurheiluliittoa. Kattojärjestö WA ei tilastoi alle 23-vuotiaiden maailmanennätyksiä erikseen eikä järjestä ikäluokalle arvokisoja, kuten EA.
Millä tahansa tuloksella Vannisesta ei Tallinnassa olisi tullut ennätysurheilijaa.
– Kuhunkin lajiin määritetään niin sanottu target-tulos eli vähimmäistavoite, jotta se voidaan julistaa ennätykseksi. Naisten viisiottelussa se vaatii 4 600 pistettä, jonka Saga ylitti kirkkaasti. Target-tulokset määrittää EA:n kilpailuvaliokunta.
Suuri muutos liittyy jatkossa myös luonnonoloihin, sillä hallioloissa tuulimittari on ollut luonnollisesti tarpeeton 60 metrillä, 60 metrin aidoissa, pituushypyssä ja kolmiloikassa. Jos kisat taas järjestetään ulkona, tuulet täytyy mitata ennätyskelpoisuuden nimissä.
Vaikka vanhoja ennätyksiä nyt siirtyy niin sanotusti arkistoon, Pihlakoski haluaa pitää ne edelleen kaapin päällä.
Viestintäepäonnistuminen
– Tämä uudistus ei millään tavalla tarkoita, että näissä tuloksissa olisi mitään väärää. Ne ovat yhä upeita tuloksia. Takana on vain halu lisätä ja globalisoida näitä lyhyen radan, yleisölle kiistatta viihdyttäviä tapahtumia.
Aiemmin yleisurheilussa on pantu ME- ja EE-tuloksia uusiksi lähinnä keihäänheitossa, kun itse välinettä koskevia sääntöjä on muutettu.
Antti Pihlakoski myöntää, että jos Mirko Jalavan ja Jarkko Finnin kaltaiset gurut eivät tiedä vastausta yleisurheilusta esitettyyn kysymykseen, päättäjien on syytä etsiä lähin peili:
– Myönnän, ettei tässä ihan maailmanluokan viestinnällisestä täysosumasta puhuta EA:n näkökulmasta.
Juttua muutettu 6.2. kello 12.17. Antti Pihlakoski tarkensi lausuntojaan Saga Vannisen Euroopan ennätystuloksen taustoista. Syy oli Euroopan yleisurheiluliiton uusi käytäntö ennätysten kirjaamisessa.