Kaakkomäki ansaitsee oman nimikkosävelmän, päätti Antti Peltovuoren säätiön hallitus. Lopella kohoava mäennyppylä on Lopen ja Tammelan ylänkömaan korkein kohta. Sen lakipiste on 183,85 metriä merenpinnan yläpuolella Kärpänojan tilan mailla.
Kaakkomäen tunnelmia kuvailevaa sävelmää etsitään nyt kilpailun avulla. Sävelmän tulee olla mieleen jäävä ja monikäyttöinen.
– Kaakkomäen tunnelmat, vuodenajat ja kelit ovat valtava kirjo asioita. Mielenkiinnolla odotamme, millaiset sävelet saamme kilpailun avulla, sanoo Antti Peltovuoren säätiön puheenjohtaja Antti Koskimäki.
Kaakkomäestä on itse asiassa jo tehty sävellys. Raimo Raussin säveltämä Tarinaa Kaakkomäeltä julkaistiin vuonna 1978.
Säätiön hallituksen mielestä tämän päivän osaajat ansaitsevat mahdollisuuden kuvailla, miten Kaakkomäki soi näinä päivinä.
– Suomeen sopii säveliä. Monella paikalla on jo ties kuinka monta sävelmää, pohtii Koskimäki.
Sävellyksen tulee soveltua suurille ja pienille orkestereille sekä yhtyeille. Sen toivotaan sopivan myös soolosoittimilla esitettäväksi ja tanssittavuus on etu.
Jorma Panula karsii jyvät akanoista
Sävellysehdotukset lähetetään Antti Peltovuoren säätiölle nimimerkillä. Tällä varmistetaan arvioiden tasapuolisuus.
Esikarsinnan tekee akateemikko Jorma Panula. Sen jälkeen Kaakkomäen sävelmä valitaan avoimella yleisöäänestyksellä säätiön kotisivuilla.
Säveltäjää auttaisi työssä varmasti se, jos hän pääsisi käymään Kaakkomäen laella aistimassa tunnelmaa ja katsomassa avautuvia maisemia.
Säätiö ei edellytä sitä. Sen kotisivuilta löytyy kuvia eri vuodenajoilta. Niistä näkee millainen paikka Kaakkomäki on.
– Jorma Panula on ne nähnyt. Hän sanoi, että komiaa on, toteaa Antti Koskimäki.
Tarinoiden Kaakkomäki
Kaakkomäen laelle kävely kestää talvisissa olosuhteissa noin 15–20 minuuttia. Puoli kilometriä pitkällä opastetulla luontoreitillä nousua tulee noin 70 metriä.
Kesällä 2024 avatun reitin varrelle on merkitty muinaisen Baltian jääjärven rantaviiva. Se muistuttaa ajasta, jolloin Kaakkomäki oli kallioinen saari Baltian jääjärvessä.
Ennen huippua on näköalakallio, jossa on tietoa muun muassa Kaakkomäen nimen alkuperästä.
Korkeimmalta kohdalta löytyy tarina Kaakkomäen pirusta, Lopen viimeisen jättiläisen kotokammarista. Helge Joutsi kirjoitti sen Lopen murteella.
Voittaja selviää lokakuussa
Nuotit ja esityskelpoiset tallenteet täytyy lähettää Antti Peltovuoren säätiölle toukokuun loppuun mennessä. Ehdokkaat Kaakkomäen sävelmäksi voi kuunnella säätiön kotisivuilla elokuun 1. päivästä alkaen.
Voittajalle on luvassa 4 000 euron tunnustuspalkinto.
Voittaja julkistetaan lokakuussa, ja sävelmän ensiesitys kuullaan lokakuun loppuun mennessä.
Kilpailun tarkemmat säännöt löytyvät Antti Peltovuoren säätiön kotisivuilta.