Venäjän uhka suomalaiselle kriittiselle infrastruktuurille voi olla Ukrainan sodan jälkeen huomattavasti suurempi kuin nyt, varoittaa suojelupoliisin (supo) päällikkö Juha Martelius STT:n haastattelussa.
Marteliuksen mukaan Venäjä kohdistaa jo nykyisellään esimerkiksi kybertiedustelun keinoin Suomen kriittiseen infrastruktuuriin päivittäistä tai viikoittaista tunnustelua, jossa etsitään heikkouksia.
– Ei pyritä tuhoamaan tai rikkomaan meidän kriittistä infraamme, vaan koputellaan ovia ja pyritään katsomaan, minkälaiset lukot siellä on, Martelius sanoo.
Kriittisen infrastruktuurin ohella Venäjän tiedustelu on kiinnostunut Suomen viranomaisten toiminnasta sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta päätöksenteosta.
Supon arvio Eagle S:stä ei ole muuttunut
Supon mukaan Itämeren kaapelirikoissa tekojen tahallisuutta ja niiden taustalta mahdollisesti löytyvää valtiollista tekijää ei voida sulkea pois.
Hän korostaa, että joulupäivän kaapelirikosta epäillyn Eagle S -alukseen liittyvä esitutkinta on keskusrikospoliisin (KRP) vastuulla ja yhä kesken. Supo ei tee rikostutkintaa.
Kansainvälisten tiedusteluelinten lähteet kertoivat Washington Postin tammikuisessa jutussa uskovansa onnettomuuteen Venäjän sabotaasin sijasta. Niin ikään Helsingin Sanomien lähteet kertoivat, ettei supo usko Venäjän osallisuuteen, vaikka KRP:n tutkinta yhä jatkuukin.
Martelius kiisti MTV:n Rikospaikka-ohjelmalle viime viikolla, että supo olisi asiassa eri linjoilla kuin KRP. STT:lle Martelius sanoo, ettei supon arvio teon tahallisuudesta tai mahdollisesta valtiollisesta toimijasta sen taustalla ole muuttunut.
– Kyllä meidän arviomme on ollut aika samanlainen koko ajan tässä, ei meidän ole tarvinnut muuttaa sitä. Ehkä päinvastoin, että se on tässä vahvistunut, mitä enemmän tietoa on tullut.
Miten julkisuudessa sitten pääsi syntymään kuva, että supon ja KRP:n kannat olisivat eriytyneet?
– Meidän toiminnan luonne on erilaista, ja me lähestytään asioita eri tavalla. Sitten jotkut ulkopuoliset ovat tehneet siitä ehkä virheellisiä tulkintoja. Kyllä meillä on koko ajan jaettu tietoa, ja meillä kaikilla on ollut aika pitkälti sama tilannekuva, Martelius sanoo.
Hänen mukaansa supo keskustelee asiasta myös Puolustusvoimien sotilastiedustelun kanssa, mutta ei kommentoi sitä, onko sotilastiedustelun näkemys Eagle S:n tilanteesta sama kuin supolla.
Helsingin hovioikeus tiedotti tiistaina, ettei se myöntänyt jatkokäsittelylupaa Eagle S -tankkerin takavarikkoasiassa, eli takavarikko pysyi voimassa. Eagle S:n epäillään aiheuttaneen Estlink 2 -sähkönsiirtokaapelin vaurioitumisen Suomenlahdella joulupäivänä. KRP tutkii tapausta törkeänä tuhotyönä ja törkeänä tietoliikenteen häirintänä.
Venäjän rooli voi jäädä vaille varmuutta
Kaapelirikkoihin on liitetty Venäjän niin kutsutun varjolaivaston aluksia, mutta virallisesti Suomen valtiojohto ja viranomaiset eivät ole Venäjää suoraan syyttäneet. Supon mukaan on mahdollista, että Venäjän roolista tapahtumien taustalla ei välttämättä koskaan saada täyttä varmuutta – ainakaan rikostutkinnan keinoin.
– Toki voidaan löytää esitutkinnan keinoin, että onko siellä ollut tahallisuutta vai tuottamuksellisuutta vai huolimattomuutta. Mutta sitten se, että onko ollut valtiotoimija jollain tavalla taustalla, niin sitä ei välttämättä (saada selville) sitä kautta, tiedustelujohtaja sanoo.
Tuoreimmassa Itämeren kaapelirikkotapauksessa Ruotsin Gotlannin ja Baltian välillä onnettomuus hyväksyttiin selitykseksi. Ruotsin viranomaiset kertoivat maanantaina vapauttavansa takavarikoimansa bulgarialaisyhtiön liikennöimän Vezhen-aluksen, joka purjehti EU-maa Maltan lipun alla.
– Tässä Ruotsin tapauksessa kävi ilmi, että tämä ei ollut tahallista, mutta mikään ei poista sitä (mahdollisuutta), etteikö jotkut näistä olisi tahallisia, joko olleista tai tulevista.
Marteliuksen mielestä julkinen keskustelu asiassa on ajautunut osin väärille urille. Yksittäistapausten puimisen sijasta supo näkee tärkeämpänä, että Venäjän varjolaivastolle kokonaisuutena tehtäisiin jotain.
– Meillä on ennennäkemätön määrä aluksia tällä hetkellä Itämerellä, jotka käytännössä mahdollistavat Venäjän sodankäyntikyvyn Ukrainassa. Se on se iso asia, johon meidän pitäisi pystyä puuttumaan.
Venäjä on pystynyt jatkamaan sodankäyntiään Ukrainassa, koska maahan kohdistuvat pakotteet vuotavat ja Venäjä on pystynyt hankkimaan tarvitsemaansa teknologiaa kolmansien maiden kautta. Marteliuksen mukaan öljyvientiä jatkava varjolaivasto on syy sille, että Venäjällä on varaa maksaa hankinnoistaan.
Kesän vandalismissa ei Venäjä-kytköstä
Martelius on toistellut julkisuudessa viestiä, että vaikka Venäjän turvallisuuspalvelut ovat kyvykkäitä, ne eivät ole kaikkivoipia, jollaiseksi ne helposti kuvitellaan. Martelius nostaa esimerkiksi Suomessa viime kesänä havaitut vesitornimurrot ja muun ilkivallan, joka herätti spekulaatiota Venäjän roolista.
– Poliisitutkinnoissa käytiin mielestäni erinomaisen yksityiskohtaisesti läpi joka ikinen keissi, joka jollain tavalla viittasi siihen, että jonkinlainen tihutyö vähintään olisi ollut mahdollista, mutta siellähän ei ollut mitään. Mutta se kuva ihmisillä oli jo, että nyt meillä on jonkinlainen viides kolonna kotimaassa. Venäjä informaatiovaikuttamisellaan tavoittelee juuri tällaista, että ihmisillä on epävarmuutta ja huolta.
Supo saamassa kaksi toivetta toteen
Supo on huolissaan siviilitiedustelun resurssien riittävyydestä, mutta lainsäädännön puolella supo on saamassa toiveensa toteutetuksi, sillä kaksi sen kannattamaa lakimuutosta on kirjattu hallitusohjelmaan. Yksi koskee ihmisiä, jotka levittävät vieraan valtion lukuun vahingoittamistarkoituksessa väärää tietoa tai muuten tukevat vihamielisen maan tiedustelupalveluita luovuttamalla tiloja tai välineitä.
Supon mukaan kyse ei ole laajasta ilmiöstä, mutta yksittäistapauksia kuitenkin on.
Supo ei esitä arviota siitä, kuinka monta tapausta se olisi välittänyt tutkintaviranomaisille viime vuosina, jos lakimuutos olisi tehty aiemmin. Lakimuutos ei vaikuttaisi Venäjän tiedustelu-upseereihin, jotka yleensä toimivat diplomaattisissa peiterooleissa. Se koskisi sen sijaan Suomen ja kolmansien maiden kansalaisia sekä kaksoiskansalaisia, joita epäillään vihamielisen valtion hyväksi toimimisesta.
Toinen supon toivoma hallitusohjelman kirjaus koskee niin kutsuttua pakolaisvakoilua. Tosin se on Marteliuksen mukaan käsitteenä liian suppea kuvaamaan ilmiötä, jossa autoritaarisesti johdettu vieras valtio vakoilee ja painostaa omia Suomessa asuvia kansalaisiaan. Toiminnan kohteina kun ovat monet muutkin kuin vain pakolaiset.
Supon mukaan tätä tekee Suomessa erityisesti Kiina, joka tarkkailee kiinalaisväestöä kaikkialla maailmassa.