Viime päivinä on uutisoitu, että Elon Muskin johtama hallinnon tehostamisryhmä on ottanut haltuunsa Yhdysvaltain valtiokonttorin toimintaa.
Trumpin hallinto on syrjäyttänyt useita korkeita viranhaltijoita ja Muskin johtaman hallinnon tehostamisryhmä DOGE:n edustajat on päästetty esimerkiksi järjestelmään, josta hoidetaan liittovaltion rahaliikennettä.
Entä Suomessa? Olisiko vastaava teko meillä mahdollinen?
– Suomen perustuslain ja lainsäädännön mukaan tällainen ei olisi mahdollista, sanoo Jani Wacker. Wacker on Tampereen yliopiston julkisoikeuden yliopistonlehtori, joka on erikoistunut finanssihallinto-oikeuteen ja valtiosääntöoikeuteen.
Wackerin mukaan Dogen huseerauksen kaltainen toiminta ei onnistuisi Suomessa, koska meillä hallintojärjestelmä ja lainsäädäntö takaavat virkamiesten riippumattomuuden ja suojaavat hallintoa poliittisilta puhdistuksilta.
Virastojen johtajien nimittäminen perustuu lakiin
Wacker sanoo, että Suomen hallintojärjestelmä nojaa vahvasti lainalaisuuden periaatteeseen, mikä tarkoittaa, että virastojen toiminnan ja johtajien nimittämisen täytyy perustua lainsäädäntöön ja hyvän hallinnon oikeusperiaatteisiin.
– Meillä on tarkasti säädelty virkamieslainsäädäntö ja Valtiokonttorin kaltaisten virastojen toiminnan perusteista on säädetty jopa perustuslain tasolla, hän jatkaa.
Perustuslaki sanoo esimerkiksi näin:
Valtionhallinnon toimielinten yleisistä perusteista on säädettävä lailla, jos niiden tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttöä.
Wackerin mukaan Suomessa ei ole mahdollista korvata kokonaista viraston johtoa hallituksen vaihtuessa poliittisin perustein eikä lähettää esimerkiksi konsulttiryhmää virastoon muuttamaan sen toimintaa.
– Virkamieslainsäädäntö ja hallinnon lainalaisuuden periaate estävät tällaiset toimet.
Suomessa hallinnon valvonnan tulee kuulua riippumattomalle viranomaiselle, jonka toimivaltuudet perustuvat lakiin.
Perustuslaki kieltää merkittävän julkisen vallan käytön antamisen muille kuin viranomaisille
DOGE:n kaltainen epämääräisessä virkasuhteessa olevien hakkerien käyttäminen valtionhallinnossa olisi hankalaa. Perustuslaissa on kohta, jossa puhutaan hallintotehtävän antamisesta muulle kuin viranomaiselle.
Julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle.
Jos jossain virastossa tehdään laittomuuksia, perutuslaki vaatii niihin puuttumaan.
Virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Hän on myös vastuussa sellaisesta monijäsenisen toimielimen päätöksestä, jota hän on toimielimen jäsenenä kannattanut.
Wacker sanoo seuranneensa Yhdysvaltain tapahtumia ja hallinnon tehostamisryhmän DOGE:n toimintaa kummeksuen.
– On epäselvää, mikä tämän uuden toimielimen ydintehtävä on. On puhuttu sekä virastojen valvonnasta että digitaalisen hallinnon kehittämisestä, mutta samalla sen riippumattomuus ja lainmukaisuus ovat kyseenalaisia, Wacker toteaa.
Ei vastaavaa Suomen poliittisessa historiassa
Suomen poliittisessa historiassa demokratiaa on uhattu, mutta onko vastaavia tapauksia edes ollut meillä?
– Ei ole. Tämä, mitä nyt Yhdysvalloissa tapahtuu, niin on on sellaista, mitä meillä ei ole tapahtunut. Eikä kyllä Yhdysvalloissakaan, sanoo poliittisen historian dosentti Ville Soimetsä Turun yliopistosta.
Hänestä on selvää, että Elon Muskin toiminta valtiokonttorin ja esimerkiksi USAID:n suhteen on demokratian vastaista.
– Historiallisesti vallankaappausyritykset näyttävät aina siltä, että aseistettuja ihmisjoukkoja kokoontui jonnekin. Nyt ne ottavat totuttujen lisäksi uusia muotoja, kuten Yhdysvalloissa, Soimetsä sanoo.
Vastaava kehitys olisi Suomessa mahdollista, Soimetsä sanoo. Ei ole yhtään historiallista esimerkkiä, jossa jokin taho olisi Suomessa onnistunut valtaamaan virkakoneiston samalla tavalla. Meillä hallinnon laillisuusperiaate on niin vahva, ettei tällaisille toimille olisi edes työkalua.
Soimetsän mukaan suurin ero Yhdysvaltojen ja Suomen välillä on presidentin valtaoikeuksissa.
– Meillä ei ole vastaavaa executive order -työkalua, jonka avulla presidentti voisi määrätä tällaisia muutoksia hallinnossa. Lisäksi suomalainen virkakoneisto on riippumaton ja lailla suojattu poliittiselta puhdistukselta.
Sisällissodan kaaos, Lapuan liikkeen uhka, valvontakomissio
Suomessakin on tilanteita, joissa demokraattinen valtiokoneisto on ollut uhattuna. Pyynnöstä Soimetsä pohtii näitä hetkiä.
Itsenäistyminen ja sitä seurannut sisällissota oli tilanne, jossa instituutiot eivät olleet vakiintuneita. Voi sanoa, että silloin vallalla oli kaaos. Sotaa seurasi ylilyöntejä, mutta tuolloin ei vielä suomalainen demokraattinen järjestelmä ollut kehittynyt.
Seuraavaksi uhkaa demokratialle aiheutti Lapuanliike 1920–30-lukujen taitteessa.
– Sehän onnistui vaikuttamaan sisäpolitiikkaan aikanaan paljon, vasemman laidan parlamentaarisen toiminnan nujertamisen ohella se ajoi myös liberaalia keskustaa ja oikeistoa ahtaalle.
Soimetsän mukaan siinäkin oli kyse eri asioista kuin Trumpilla ja Muskilla.
– Joitain yhtymäkohtia voi toki hakea poliittisen prosessin ulkopuolelta tulevasta painostuksesta ja demokratian halveksunnasta.
Toisen maailmansodan jälkeisen valvontakomission toiminta oli demokratian ulkopuolista vaikuttamista.
– Valvontakomissio on hyvä ottaa esiin, koska siinä on ulkoinen toimija, Soimetsä sanoo.
Komissio valvoi, että Suomi teki sen, mitä se sodan häviäjänä lupautui tekemään. Se ei silti pyrkinyt saattamaan Suomen hallintoa kaaokseen.
Oliko Kekkonen Suomen Trump?
Demokratian rajoja koputteli välillä myös Urho Kekkonen presidenttinä.
Soimetsä sanoo, että Kekkonen pyrki presidenttinä venyttämään valtaoikeuksiaan.
Silti Suomessa perustuslaki, muu lainsäädäntö ja vakiintuneet käytännöt määrittävät presidentin vallan rajat.
Presidentin vaikutus Suomessa riippuu siitä, kuinka paljon puolueet, hallitus ja eduskunta ovat valmiita yhteistyöhön hänen kanssaan.
Kekkonen venytti aikanaan valtaansa lähes äärimmilleen, mutta hänellä oli siihen laaja poliittinen tuki, joka liittyi erityisesti Suomen ja Neuvostoliiton suhteisiin.
– Tämän vuoksi Kekkosen tilannetta ei voi verrata Trumpin nykyisiin toimiin Yhdysvalloissa, joissa tavoitteena näyttää olevan virastojen toiminnan häiritseminen ja horjuttaminen.
Yhdysvalloissa hallinto kaapattu
Soimetsä sanoo että vaikka Suomen historiassa on ollut instituutioiden haastamista, mikään ei ollut samalla tavalla hallinnon kaappaamista poliittisen edun ajamiseksi kuin mitä nyt nähdään Yhdysvalloissa.
– Kaltaisessamme parlamentaarisessa järjestelmässä ja yhteiskunnassa suoran poliittisen vaikutusvallan luovuttaminen Muskin kaltaiselle täysin ulkopuoliselle henkilölle ei ole realistinen skenaario. Se että joku, jolla on valtavasti rahaa ja vaikutusvaltaa pelkästään varallisuutensa ansiosta, lähtisi tekemään yhtä radikaaleja asioita, joiden tarkoitusperiä tai vaikutuksia juuri kukaan ei edes kunnolla käsitä, se ei tällaisessa mittakaavassa onnistu meidän järjestelmässämme, Soimetsä sanoo.
Hän sanoo, että Suomen kaltainen parlamentaarinen järjestelmä on immuunimpi vastaavalle toiminnalle kuin Yhdysvaltain.
– En myöskään näe tällaista riskiä meillä, vaikka toki jonkinlaista polarisaatiota on tullut lisää. Tällaisesta tilanteesta ollaan kuitenkin vielä kaukana, eikä meillä ole järjestelmässä siihen oikein edes työkalujakaan.