”He ovat radikaaleja vasemmistolaisia hulluja.”
”Rikollisjärjestö, jonka on aika kuolla.”
Näin puhuvat Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja hänen liittolaisensa Elon Musk virastosta, joka tukee miljoonia avun tarpeessa olevia ihmisiä eri puolilla maailmaa.
Trump jäädytti valtaan noustuaan lähes kaiken Yhdysvaltain ulkomaanavun 90 päiväksi. Erityiseksi silmätikuksi on noussut kehitysyhteistyövirasto USAID, jota Trumpin hallinto on alkanut ajaa alas.
Vaikutukset ovat valtavat.
Yhdysvallat on kansainvälisen avun jättiläinen, joka kattaa noin 40 prosenttia kaikesta maailman humanitaarisesta rahoituksesta. Vuonna 2023 Yhdysvallat antoi kansainväliseen apuun yhteensä noin 65 miljardia euroa.
Rahavirran ehtyminen näkyi heti myös suomalaisten työssä.
Suomen suurin kansainvälisen avun järjestö Kirkon Ulkomaanapu on joutunut keskeyttämään tukensa pakolaisten koulutukseen Itä-Afrikassa.
– Rahoituksen jäädytys vaikuttaa suoraan yli 200 000:n pakolaistaustaisen lapsen ja nuoren koulunkäyntiin Ugandassa ja Keniassa, kertoo vaikuttamistyön päällikkö Tapio Laakso Kirkon Ulkomaanavusta Ylelle.
Koululaiset jäävät nyt vaille opetusta. Sen lisäksi he jäävät muun muassa ilman lastensuojelupalveluita ja psykososiaalista tukea.
Myös muilla suomalaisilla järjestöillä on eri maissa hankekumppaneita, jotka ovat saaneet tukea Yhdysvalloista. Tuen jäädytyksestä kärsivät myös näiden hankkeiden avunsaajat.
Kirkon Ulkomaanapu on saanut Suomessa ainoana suoraa merkittävää rahoitusta Yhdysvaltain hallinnolta. Viime vuonna järjestö sai noin kuusi miljoonaa euroa Yhdysvaltain väestö-, pakolais- ja siirtolaisuusvirastolta.
Nyt nämä rahahanat ovat kiinni.
Maailman ruokaohjelman työ vaikeutui
Rahoituksen jäädyttäminen on pysäyttänyt vähintään satoja Yhdysvaltain rahoittamia ohjelmia eri puolilla maailmaa.
Monet järjestöt ovat joutuneet keskeyttämään työn, jossa on kyse ihmishenkien pelastamisesta.
Sisällissodan runtelemassa Sudanissa ainakin yli puoli miljoonaa ihmistä on nälänhädän partaalla. YK:n alainen Maailman ruokaohjelma WFP on toimittanut Sudanissa ruoka-apua.
Nyt Yhdysvaltain tuen jäädytys vaikeuttaa sen työtä.
Asiasta kertoo Ylelle tilanteesta perillä oleva lähde. Yle ei julkaise henkilön nimeä hänen asemansa takia.
Moni kansainvälisen avun toimija haluaa juuri nyt puhua aiheesta nimettömänä tai välttää arvostelemasta suoraan Trumpin hallinnon päätöksiä. Järjestöt pelkäävät hankaluuksia ja suoranaisia kostotoimenpiteitä.
Maailman ruokaohjelman rahoituksesta vajaa puolet tulee USAID-virastolta. Sen varastoissa Sudanissa on esimerkiksi riisiä, linssejä ja öljyä, joihin Maailman ruokaohjelmalla ei ole nyt pääsyä, lähde kertoo Ylelle.
Yle ei ole pystynyt vahvistamaan tietoja toisesta lähteestä.
Trumpin hallinto on myöntänyt tai luvannut myöntää osalle avusta poikkeuslupia, joiden nojalla niin sanottu elintärkeä apu voisi jatkua. Järjestöjen mukaan poikkeuslupien tilanne on kuitenkin epäselvä.
Uutistoimisto Reutersin mukaan Yhdysvallat on lopettanut ostot kansainvälisiin ruoka-apuohjelmiin siitä huolimatta, että hätäruoka-avun piti saada jatkua.
– Ruoka-avun varassa oleville ihmisille jokainen tunti on ratkaiseva, kuvaa Ylen haastateltava.
Hänen mukaansa Maailman ruokaohjelma odottaa yhä tietoja mahdollisesta poikkeusluvasta, jonka turvin työtä voisi jatkaa Sudanissa. Nopealla aikataululla Yhdysvaltain rahoitusta ei pysty korvaamaan kukaan.
”USAID on ollut uudistusmielinen”
Trumpin mukaan Yhdysvaltain ulkomaisen avun toimijat ”horjuttavat maailmanrauhaa” edistämällä ajatuksia, jotka rikkovat hyviä suhteita maiden sisällä ja välillä.
USAID tuhlaa Trumpin hallinnon mukaan rahaa, ja se täytyy saada noudattamaan uuden presidentin politiikkaa. Hallinto on tällä viikolla lomauttanut tai irtisanonut valtaosan USAIDin työntekijöistä.
Trumpin päätöksiä on monella tavalla vaikea ymmärtää, sillä USAID on tuonut Yhdysvalloille paljon vaikutusvaltaa, sanoo suomalainen kehityspolitiikan asiantuntija.
– Kehitysyhteistyö on osa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. USAIDilla on ollut tärkeä rooli tiedonhankinnassa, paikallisen kontekstin ymmärtämisessä ja terrorismin vastaisessa työssä, Eppu Mikkonen kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingosta sanoo.
Lisäksi suuri osa USAIDin käyttämästä rahasta on palautunut Yhdysvaltoihin, koska viraston on täytynyt hankkia suuri osa tuotteista ja palveluista amerikkalaisilta konsulteilta ja yrityksiltä.
Mikkosen mukaan USAIDin alasajolla on kauaskantoiset vaikutukset myös sitä kautta, että virasto on ollut huomattavan uudistusmielinen.
Se on esimerkiksi edistänyt periaatetta, jossa kehitysyhteistyön päätösvaltaa annetaan entistä enemmän niille ihmisille, joihin hankkeet vaikuttavat.
Suomi voisi profiloitua
Vaikka Trump ei ajaisi Yhdysvaltain ulkomaanapua lopullisesti alas kokonaan, eri arvioiden mukaan tiettyjä sektoreita tullaan todennäköisesti poistamaan. Tällaisia ovat esimerkiksi tasa-arvoon liittyvät teemat.
Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat kärsivät joka tapauksessa jo nyt, sanoo Eppu Mikkonen.
Heitä ovat tyypillisesti naiset ja tytöt, mutta myös esimerkiksi vammaiset ihmiset, joiden aseman parantamiseksi USAID on tehnyt paljon työtä.
– Todella monet rahoittajat jättävät vammaisten henkilöiden tarpeet sivuun. Tähän ei ole välttämättä tulossa helposti ketään tilalle paikkaamaan rahoitusvajetta, Mikkonen sanoo.
Naisten ja tyttöjen sekä vammaisten oikeudet ovat olleet pitkään myös Suomen kehityspolitiikan ytimessä.
Mikkosen mukaan Suomella olisi nyt paikka tuoda osaamistaan esiin ja osoittaa olevansa luotettava kumppani.