Tämän jutun pääkuvassa on musiikkimaailmasta tuttuja kasvoja, A-ha-yhtyeen Morten Harket ja Magne Furuholmen. Norjalaisbändi oli varsinkin 1980-luvulla supersuosittu muun muassa kappaleillaan Take on Me ja The Sun Always Shines on TV.
Musiikin lisäksi A-ha jätti jäljen norjalaiskaupunkien katukuvaan.
Kuvassa Harket istuu Fiat Panda -merkkisen auton edessä, Furuholmen ratissa, seuranaan professori Harald N. Røstvik ja Bellona-ympäristöjärjestön Frederic Hauge.
Røstvik oli jo viiden vuoden ajan käynyt Sveitsissä sähköautojen Tour de Sol -rallissa.
– Norjalaista mediaa oli mahdotonta saada kiinnostumaan, joten otin yhteyttä ystävääni Morteniin, Røstvik kertoo sähköpostitse.
Yhdessä he ostivat sähkökäyttöiseksi muutetun Fiatin ja veivät sen Norjaan.
Vuosi oli 1989, pääministeri Gro Harlem Brundtlandin aikaa. Öljyn ja kaasun myynti vaurastuttivat Norjaa ennennäkemättömällä tavalla.
– He tiesivät median kiinnostuvan, koska yhtye oli maailmankuulu. He käyttivät tilaisuutta hyväkseen ja kertoivat norjalaisille, että tässä olisi puhdas tapa liikkua paikasta toiseen, sanoo professori Tim Lenton Exeterin yliopistosta.
Yhtye ryhtyi Fiatillaan kapinalliseksi. He kieltäytyivät maksamasta autoveroa ja tietullimaksuja, ajelivat bussikaistalla, pysäköivät tahallaan väärin. Media seurasi tapahtumia.
Poliisi hinasi auton kerta toisensa jälkeen pois ja sakkoja kertyi, mutta fanit ostivat sen huutokaupassa takaisin – 14 kertaa.
Vuosien saatossa sähköautoja koskevat säännöt ja lait muuttuivat. Niiden myynti kasvoi.
Ennen pitkää sähköautojen suosio ylitti positiivisen keikahduspisteen – kasvua ei voinut enää pysäyttää. Viime vuonna Norjassa myydyistä henkilöautoista yhdeksän kymmenestä oli sähköisiä.
Pieni muutos, iso vaikutus
Ilmastonmuutoksen ja maajärjestelmätieteiden professori Tim Lenton on keikahduspisteiden asiantuntija.
Ilmastoon liittyvät keikahduspisteet ovat monen kauhukuva. Kun Amazonin sademetsän tuhoutuminen ylittää tietyn vaiheen, sen lopullista katoamista ei voi enää estää. Sama koskee esimerkiksi Grönlannin jäätikön sulamista.
Positiiviset keikahduspisteet puolestaan antavat toivoa. Mekaniikka on sama: keikahduspisteen jälkeen muutos ruokkii itseään ja jatkuu omalla painollaan.
– Positiivisessa keikahduspisteessä pieni muutos saa aikaan ison vaikutuksen, kun yritämme hidastaa ilmastonmuutosta, estää luonnon tuhoutumista ja parantaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta, Lenton muotoilee.
Norjan vauraus ja vesivoimalla tuotettu sähkö kiistatta jouduttivat sähköautojen vallankumousta. Mutta Lenton sanoo, että siitä on jo merkkejä muuallakin. Suomessa viime vuonna ensirekisteröidyistä autoista noin kolme kymmenestä oli täyssähköisiä.
Lenton sanoo, että myös tuuli- ja aurinkoenergian tuotannossa positiivinen keikahduspiste on maailman mittapuulla kenties ylitetty.
– Uusiutuva energia on halvin vaihtoehto sähköntuotantoon melkein kaikkialla. Nyt on taloudellisesti järkevää sulkea fossiilisilla polttoaineilla toimivat voimalaitokset ja korvata ne uusiutuvilla.
Voiko vihreän ammoniakin tuotanto keikahtaa?
Myös Suomessa saattaa olla kuplimassa positiivisen keikahduspisteen alku.
Vihreästä vedystä on puhuttu paljon, mutta Green North Energy valmistelee ensimmäisenä Suomessa ensimmäisenä ammoniakin tuotantoa Naantalissa uusiutuvalla energialla.
– Vihreä ammoniakki on yksi vedyllä tehtävistä tuotteista, joiden käyttökohteet ovat niin suuren volyymin kohteita, että potentiaali parhaimmillaan on aivan huikea, VTT:n johtaja Antti Arasto sanoo.
Ammoniakkia käytetään lannoitteiden valmistukseen ja tulevaisuudessa mahdollisesti laivojen polttoaineena. Araston mukaan käyttöä voitaisiin jouduttaa taloudellisilla kannustimilla tai poliitikkojen kirjaamilla tavoitteilla
Suomessa vihreän ammoniakin tuotantoa puolustaa halpa sähkö. Nykyisessä maailmantilanteessa omavaraisuus lannoitteiden ja energian suhteen eivät olisi pahitteeksi.
– Ehdottomasti Suomi tai muut pohjoisen maat ovat looginen paikka osoittaa, että tämä on tehtävissä, Lenton sanoo.
Ruokavaliokin voi keikahtaa
Mutta onko positiivisista keikahduspisteistä pelastamaan maailma? Voiko niiden avulla saada kasvihuonepäästöt merkittävään laskuun?
Energian tuotanto aiheuttaa päästöistä kolme neljännestä. Sen eri sektoreilla on hyviä mahdollisuuksia keikahduksiin, Lenton arvioi.
Sementin valmistus aiheuttaa päästöistä kahdeksan prosenttia ja se on ilmastotyössä hankala rasti. Yritystä riittää, esimerkiksi Suomessa.
Maapallon asukkaiden ruokavalio on muutoksessa ja siinäkin saattaa olla keikahduksen siemen. Maanviljely ja karjatalous tuottavat runsaasti päästöjä.
– Mitä enemmän proteiinien vaihtoehtoja tehdään, sitä halvempia ja parempia niistä tulee, Lenton sanoo.
Paljon asioita pitää tapahtua, mutta brittiprofessori on toiveikas:
Isoisotäti keikautti kannat naisten äänioikeudesta
A-ha-yhtyeen tavoin muutoksen voi joskus saada aikaan vain muutama ihminen.
Tim Lenton kertoo esimerkin omasta suvustaan. Hänen isoisotätinsä Lilian Lenton oli suffragetti, Britanniassa naisten äänioikeutta vaatinut aktivisti.
Vuonna 1913 Lentonia syytettiin tulipalon sytyttämisestä Lontoon Kew Gardensissa sijaitsevassa teehuoneessa. Hänet pidätettiin ja vietiin vankilaan.
Muiden suffragettien tavoin Lenton aloitti nälkälakon ja vankilan tapojen mukaisesti häntä alettiin pakkosyöttää. Väärin työnnetty letku ohjasi kuitenkin nestemäisen ruoan vatsan sijasta keuhkoihin.
Lenton kärsi valtavista kivuista, mutta lääkärit onnistuivat pelastamaan hänet. Lenton päästettiin kaikessa hiljaisuudessa vapauteen toipumaan.
Sana kuitenkin levisi. Britit hermostuivat aktivistinaisten kohtelusta.
Mielipiteet keikahtivat naisten äänioikeuden kannatuksen puolelle. Laki muuttui kahdessa vaiheessa ja vuonna 1928 kaikki Britannian naiset saivat oikeuden pudottaa vaalilipukkeensa uurnaan.