Merenkulkualalla on pulaa osaajista, vaikka Suomi on täysin riippuvainen merenkulusta.
Jo ennen Venäjän hyökkäyssotaa ulkomaankaupan kuljetuksista yli 85 prosenttia kulki meriteitse. Kun Venäjän raja sulkeutui, liikkuu tavarankuljetuksista noin 96 prosenttia meriteitse.
– Työvoimatilanne on tekijöiden kannalta oikein hyvä. Töitä on. Tietyistä osaajista on pulaa muita enemmän, kuten konekorjaajista, sähköasentajista ja matruuseista, kertoo työmarkkina- ja lakiasiainjohtaja Maija Mattila varustamoyhdistys Suomen Varustamoista.
Työvoimaa on saatavilla, kun kyse on kansipäällystöstä, kuten päälliköistä ja perämiehistä.
Alalle on tyypillistä, että eri alustyypeille vaaditaan tietynlaiset kurssit.
– Kun ammattilainen vaihtaa aluksesta toiseen, vaatii se usein kouluttautumista ja lisäpätevöitymistä. Tällaisetkin tilanteet voivat näyttäytyä työvoimapulana, Mattila arvioi.
Kaikista ei merenkulkijoita
Merialan koulutusta annetaan Raumalla, Kotkassa, Turussa ja Ahvenanmaalla. Ammatillista koulutusta antavassa Winnovassa Raumalla voi opiskella muun muassa merenkulkualan perustutkinnon.
Ammattikoulujen rahoitusta on viime aikoina leikattu. Sen vuoksi aloituspaikkoja on myös Winnovassa jouduttu vähentämään, kertoo merenkulkualan koulutuspäällikkö Kari Toivonen
– Kaikkia tutkinnonosia emme voi enää tarjota yhtä joustavasti kuin ennen, Toivonen sanoo.
Tutkinnon voi tehdä päällystö- tai miehistötoiminnasta. Näistä valmistutaan vahtiperämieheksi, vahtikonemestariksi, matruusiksi, laivasähköasentajaksi ja konemieheksi.
Laivasähkökoulutus toteutuu tällä hetkellä muuntokoulutuksena. Koulutukseen voi päästä vain, jos opiskelijalla on olemassa jo sähköalan koulutus.
Toisen asteen tutkinnon opiskelun voi aloittaa jo peruskoulun jälkeen. Kaikista ei tule merenkulkijoita.
– Nuorena on varmasti aika hankala hahmottaa, mitä ala käytännössä on. Merenkulun tehtäviä on maallakin: varustamoissa, satamissa ja viranomaisorganisaatioissa, arvioi Toivonen.
Työvuoro eli törni kestää usein viikkoja, joten työ vaatii itsenäisyyttä, mutta myös sosiaalista osaamista.
Aikuisopiskelijat arvokas ryhmä
Opiskelijoihin vaikuttanee jatkossa aikuiskoulutustuen loppuminen. Sen myöntäminen päättyi viime vuonna.
Merenkulkualan valitsevat usein alanvaihtajat. He ovat arvokkaita työntekijöitä, koska vastuullisissa töissä elämänkokemuksesta on hyötyä.
– Aikuiskoulutustuen loppuminen ei meillä ole vielä näkynyt, mutta jossain vaiheessa sekin voi vaikuttaa, arvioi Toivonen.
Hän kuitenkin luottaa siihen, että maamme huoltovarmuus ei vaarannu, vaikka ammattikoulun opiskelupaikkoja on vähennettävä.
Niina Tapaninen, 28, on ollut merillä talouspuolella töissä jo 10 vuotta. Hän hakee nyt pätevyyksiä myös konekorjauspuolelle edistäen omaa osaamistaan ja ammattitaitoaan.
Aikuiskoulutustukea hän ei saanut.
– Olin kuitenkin onnekkaassa asemassa, että olin nyt koulussa vain kuusi kuukautta päätoimisena opiskelijana.
Tapaninen sai Kelan opintotukea, mutta joutui ottamaan opintolainaa elämisensä rahoittamiseen.
Videolla koulutuspäällikkö Kari Toivonen kertoo, miten leikkaukset Winnovassa vaikuttavat. Niina Tapaninen puolestaan kuvailee, miten lisäkouluttautuminen avaa uusia työmahdollisuuksia.
Opettajia laivoista maihin
Varustamojen huolena on koulutuksen jatkuvuus.
Suomen Varustamoiden Maija Mattila pitää erityisen tärkeänä, että alalle saadaan jatkuvasti päteviä opettajia.
– Pitäisi olla kokeneita ammattilaisia, jotka haluavat siirtyä laivoilta mantereelle. Koulutusten järjestäjien yhteistyö olisi tärkeää, että pienen maan resurssit saadaan käyttöön järkevästi.