Hätäkeskuslaitos hukkuu turhiin puheluihin. Se vastaanottaa päivittäin 1 600 hätäkeskukselle kuulumatonta puhelua. Kysyimme, millaisia ne ovat.
Tyypillisimpinä esimerkkinä turhista puheluista ylipäivystäjä Essi Molkkari mainitsee soittajat, jotka eivät pääse baariin sisälle.
– Soittaja saattaa pyytää poliisia todistamaan hänen henkilöllisyytensä, jotta pääsisi baariin sisään.
Molkkarin mukaan etenkin viikonloppuisin tällaisia soittoja tulee yllättävän paljon.
– Ehkä humalassa aletaan vaatia verorahoille vastinetta ja ajatellaan, että poliisista olisi jonkinlainen hyöty. Usein baariin ei päästetä sen takia sisälle, että soittaja on liian humalassa, ja sehän heitä ärsyttää.
Molkkarin mukaan soittajat purkavat aggressiotaan hätäkeskukselle. Hän arvelee, ettei suurin osa soittajista muista enää seuraavana päivänä ottaneensa viranomaisiin yhteyttä.
Ylipäivystäjä kertoo, että he vastaavat soittajalle, että ravintolalla on oikeus valita asiakkaansa tai poistaa asiakas, jos he näin katsovat tarpeelliseksi.
Hätäkeskuksesta ohjeistetaan soittajaa antamaan ravintolaan suoraan palautetta. Kaikki linjalle kuulumattomat puhelut pyritään katkaisemaan nopeasti, Molkkari sanoo.
Autojen hätänappeja ei syytä testailla
Hätäkeskusta työllistävät lisäksi oman rikosprosessinsa etenemisestä kiinnostuneet. Soittajat kyselevät myös, onko oma ajoneuvo käyttökiellossa tai onko heillä ajolupaa tällä hetkellä. Sähkökatkoista huolestuneet voivat puolestaan tiedustella tilannetta sähköyhtiöiltä, Molkkari neuvoo.
Turhimpiin hätäkeskukseen soitettaviin puheluihin Molkkari mainitsee myös uusimpien autojen hätäkeskukseen yhdistävät hätänapit.
– Monet soittajat sanovat vain testaavansa, toimiiko nappi.
Ylipäivystäjän mukaan arviolta puolet turhista puheluista on vahinkoja tai taskupuheluja, joista ei kuulu mitään. Syynä voi olla kosketusnäytöllisten älypuhelinten pikakomennot. Myös älykellot tai muut -laitteet voivat ylipäivystäjän mukaan olla turhien puheluiden taustalla.
Ilkivaltaiset ilmoitukset vähentyivät
Vuonna 2024 Hätäkeskuslaitos vastaanotti keskimäärin 7 600 hätäilmoitusta joka päivä. Ilmoituksista 1 600 ei olisi kuulunut hätäkeskukselle.
Noin puolet ilmoituksista välitettiin tehtäväksi viranomaisille ja puolet käsiteltiin hätäkeskuspäivystäjän neuvonnan ja ohjeistuksen avulla. Ilmoituksiin vastattiin keskimäärin seitsemässä sekunnissa, Hätäkeskuslaitos kertoo.
Liikenneturvan kyselyn mukaan joka neljäs ei osaa toimia onnettomuuspaikalla ja joka kymmenes sivuuttaa onnettomuuspaikan tekemättä mitään.
– Hyvä yleisohje on, että aina voi soittaa, jos miettii kuuluuko asia hätäkeskukselle, sanoo Molkkari.
Puutteita Vantaalla ja Keravalla
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on esiintynyt toimintavalmiusajoissa puutteita jo pidempään. Etelä-Suomen aluehallintovirasto määräsi reilu vuosi sitten hyvinvointialueen korjaamaan pelastustoimen ensimmäisen yksikön toimintavalmiusajat lain ja ohjeistuksen edellyttämälle vähimmäistasolle.
Keski-Uudenmaan pelastuslaitos kertoo, että saapumisaikatavoite sen alueella parani hieman.
Kohteeseen saapumisaikatavoite on määritelty eri riskialueilla erilaiseksi. Ensimmäisen tehtävällä olleen yksikön toimintavalmiusajan mediaani oli viime vuonna 6.57 minuuttia, kun se vuonna 2023 oli 7.03 minuuttia.
Pelastuslaitoksen mukaan haastavin tilanne on edelleen korkeimman riskiluokan eli tiiviisti rakennetun asutuksen alueilla, joilla kohde tulisi saavuttaa kuuden minuutin kuluessa hälytyksestä.
Pelastuslaitos lupaa tilanteen paranevan, sillä Vantaalle rakennetaan yhteensä neljä valmiusasemaa. Ensimmäinen näistä aloitti toimintansa lokakuussa Tikkurilassa, ja alueen toimintavalmius on parantunut tämän jälkeen, pelastuslaitos kertoo.
