Hätäpuhelun soittajan kannattaa nyt varautua vastaamaan osittain erilaisiin kysymyksiin kuin aikaisemmin.
Puheluihin vastaavat päivystäjät kysyvät nyt lähes aina esimerkiksi potilaan henkilötietoja, kuten nimeä ja syntymäaikaa.
Lisäksi soittajia ohjataan entistä vahvemmin olemaan yhteydessä päivystysapuun ja potilasta hakeutumaan hoitoon omalla kyydillä.
Näin määrittelee sosiaali- ja terveysministeriön marraskuussa päivittämä ensihoidon tehtävänkäsittelyohje. Ohje ei ole julkinen asiakirja.
Jotain ministeriön lääkintöneuvos Lasse Ilkka voi kuitenkin kertoa terveysviranomaisen Hätäkeskuslaitokselle antaman katto-ohjeen sisällöstä.
– Ohjeessa muun muassa määritellään, minkälaisia asioita soittajalta missäkin tilanteessa kysytään ja minkälaisiin tilanteisiin esimerkiksi hälytetään lääkäriyksikkö paikalle, Ilkka toteaa.
Iso osa hätäpuheluista koskee iäkästä väestöä. Erityisesti näissä tilanteissa oikeanlaisen avuntarpeen määrittely on tärkeää, muttei aina kovinkaan helppoa.
– Päivystäjän täytyy osata kysyä oikeita, juuri siihen tilanteeseen liittyviä asioita, että päästään alkuun, minkä tasoinen apu olisi tarkoituksenmukaista. Ohjeessa on määritelty kysymyksiä, joihin ainakin pitää yrittää saada vastaus, ennen kuin päätetään lopullisesti, mikä on oikea apu, Ilkka antaa esimerkin.
Avunsaannin edellytys potilaan nimen ja syntymäajan kertominen ei kuitenkaan ole, Hätäkeskuslaitoksen kehittämisyksikön päällikkö Tommi Hopearuoho korostaa.
– Toki käytännön elämässä on aina rajoitteita, eli jos potilas ei pysty puhumaan tai ei tunneta sitä henkilöä, jonka puolesta soitetaan. Entistä enemmän henkilötietoja kuitenkin nykyään tiedustellaan.
Henkilötiedot helpottavat potilaan vastaanottamista terveydenhuollossa, ja niiden avulla on mahdollista selvittää potilaan taustatietoja eri järjestelmistä.
– Tiedot auttavat ensihoitoa orientoitumaan tehtävään. Henkilötietojen merkitys korostuu erityisesti vähemmän kiireellisissä tehtäväluokissa, jolloin myös hätäkeskuspäivystäjällä on enemmän aikaa selvittää niitä, HUS Akuutin ensihoidon linjajohtaja Markku Kuisma luonnehtii.
Samaan aikaan myös tehtävän kiireellisyysluokan määrittelyvaltaa ja vastuuta on siirretty tietokonepohjaisesta järjestelmästä takaisin hätäkeskuspäivystäjille.
Päivitetty tehtävänkäsittelyohje ja uusi hätäpuheluiden käsittelytapa ovat olleet nyt käytössä noin kuukauden.
Esimerkiksi Keravan hätäkeskuksen päällikkö Jarmo Laurila kertoo, että alkuvaiheen kokemukset ovat tähän mennessä olleet pääosin positiivisia.
– Aikaisempi riskiarviosysteemi oli hätäkeskusolosuhteisiin vähän liian monivaiheinen ja kankea. Nyt on pyritty siihen, että päivystäjällä olisi taas enemmän harkintavaltaa. Mielestäni tämä on tähän mennessä käytössä olleista systeemeistä paras.
Vuodenvaihde on hätäkeskuksille ja ensihoidolle perinteisesti kiireinen. Muun muassa ilotulitteisiin ja monenlaiseen häiriökäyttäytymiseen liittyviä hälytyksiä on Laurilan arvion mukaan luvassa jälleen runsain määrin.