Suunnitelmat Kouvolan keskuskirkon purkamisesta herättävät kouvolalaisissa tunteita laidasta laitaan.
Rautakaupaksi, teollisuushalliksi ja jopa ostoskeskukseksi tituleerattu kirkko on niin huonossa kunnossa, että sitä ei enää haluta korjata.
Sanomalehdet kuten Helsingin Sanomat ja Iltalehti ovat aikojen saatossa listanneet kirkon Suomen rumimpien kirkkojen joukkoon.
Arkkitehdit taas hehkuttavat vuonna 1977 valmistunutta rakennusta.
Kouvolalainen Terttu Toivanen on käynyt kuuntelemassa kirkossa konsertteja, eikä hyväksy sen purkamista.
– Minusta se on aivan upea. Jos se puretaan, niin minä eroan sekä seurakunnasta että Kouvolasta, Toivanen sanoo.
Kirkko suljettiin tammikuussa väliaikaisesti, kun sen katto todettiin vaarallisen huonokuntoiseksi.
Arkkitehtien arvostama rakennus
Arkkitehtuuri- ja designmuseon tutkimuspäällikkö Petteri Kummalan mukaan kirkon ulkomuodon paheksunta voi liittyä siihen, ettei kirkon estetiikka vastaa kauneusihanteita, joita kirkkoihin tavallisesti liittyy.
– Se on todella hieno esimerkki 1970-luvun ajattelusta, jossa demokratia on ollut merkittävässä roolissa. Se ei pyri olemaan elitistinen monumentti, vaan pikemminkin anonyymi.
Keskuskirkkoa esiteltiin museon Betoniunelmia-näyttelyssä Helsingissä reilu vuosi sitten. Kummalan mukaan suunnitelmat rakennuksen purkamisesta aiheuttavat arkkitehtikunnassa ja modernismia ymmärtävien keskuudessa hämmennystä.
– Purkaminen on viimeisin vaihtoehto. Siinä menetetään olemassa oleva rakennus lopullisesti, Kummala sanoo.
Asukkailla mielipiteitä
Tapio Suokas on asunut pitkään eri puolilla Eurooppaa ja on sitä mieltä, että muualla vanhoja rakennuksia kunnioitetaan enemmän kuin Suomessa.
– Ehkäpä sen takia siellä eivät keskustatkaan ole tyhjiä, koska siellä on näitä vanhoja keskustoja, vanhoja kivikujia ja kaikenlaista.
Suokas on nähnyt, että ihmiset tulevat ihailemaan myös Kouvolan keskuskirkkoa.
Rippikoulunsa kirkossa käynyt Iida-Maria Löppönen ei jäisi kaipaamaan kirkkoa.
– Kyllähän noita kirkkoja riittää.
Janne Suni ei koskaan ole käynyt sisällä Keskuskirkossa. Joka kylällä kuuluu kuitenkin hänen mukaansa olla kirkko.
– Rakentakoon uuden sitten siihen tilalle.
Kaisa Pohjola luki uutisen purkamisesta ja ilahtui.
– Hihkaisin äidilleni, että vihdoinkin. Minut on siellä kastettu, ja se on aina ollut sellainen hirvitys.
Seurakuntien talous vaatii säästöjä
Kouvolan seurakunnilla on taloushuolia, koska niiden jäsenmäärä väestön ikääntyessä laskee rajusti. Kiinteistöistä luopumalla Kouvolan seurakuntayhtymä säästäisi vuosittain miljoonia euroja, kun rakennusten ylläpitokustannukset laskisivat.
Keskuskirkon kunnostaminen maksaisi arviolta 3–4 miljoonaa euroa. Yhtymän laatimassa kiinteistöstrategiassa sanotaan, että kirkon kunnostukseen voitaisiin kuitenkin ryhtyä, jos yhtymän niin ikään omistama Puhjonrannan kurssikeskus menisi kaupaksi. Kurssikeskuksen vuosittaiset ylläpitokulut ovat arviolta 800 000 euroa vuodessa.
Kouvolan seurakuntayhtymä päättää tänään, lähteekö se viemään eteenpäin kiinteistöstrategiaa, johon kuuluu 16 kiinteistöstä luopuminen. Asia menee vielä lausuntokierrokselle seurakuntiin, jonka jälkeen lopullisen päätöksen tekee kevään aikana kirkkovaltuusto.
Rakennuksista olisi määrä luopua seuraavan viiden vuoden aikana.
Kouvolan seurakuntayhtymä suunnittelee luopuvansa 16 omistamastaan rakennuksesta, joista yksi olisi Kouvolan keskuskirkko. Myytäviksi ja luovuttaviksi ehdotettavien kohteiden joukossa on kaksi kirkkoa, kolme seurakuntakeskusta, leirikeskuksia ja toimistotiloja.