Suurin osa Suomen jääteistä on yksityisten ylläpitämiä, joilla ajaminen on omalla vastuulla.
Mikkelin Anttolan jääteitä 30 vuotta ylläpitänyt Matti Kiljunen kertoo, että jääteillä ajaa viikolla joitain kymmeniä autoja päivässä.
Viikonloppuisin autoilijoiden määrä kasvaa. Silloin jäätielle kurvaavat pilkkijät ja uteliaat ajelijat.
– Kun tänä talvena on ollut vähän lunta, niin pilkkijät ajelevat missä haluavat.
Anttolassa on kaksi jäätietä, joiden kustannukset kaupunki maksaa teiden ylläpitoa varten perustetulle yhdistykselle. Yhteensä kustannukset ovat noin 10 000 euroa talvessa.
Molemmat tiet alkavat Anttolan satamasta, Penttilänmäen jäätietä pääsee Pihlajasaloon ja toista tietä Saukonsaloon. Molempiin pääsee myös ilman jäätietä.
Suomessa on kolme virallista jäätietä. Kolin seitsemän kilometrin jäätie on Euroopan pisin ja se kiinnostaa myös matkailijoita.
Etelä-Savossa jääteitä on Metsäkeskuksen tietojen mukaan kymmenen. Suurin osa niistä on Mikkelin ja Savonlinnan alueilla.
Jäätie sunnuntaiajelijoille
Pihlajasalosta pääsee Mikkeliin myös ilman jäätietä, mutta jäätie lyhentää matkaa kymmenellä kilometrillä.
Kari Hämäläinen on asunut Pihlajasalossa vakituisesti vuodesta 2001. Hän ei käyttänyt viime talvena jäätietä kertaakaan ja tänä talvenakin vain muutaman kerran.
Hämäläisen mukaan alueella asuu muutamia henkilöitä vakituisesti, suurin osa alueen rakennuksista on mökkikäytössä.
Hämäläinen kertoo asioivansa naapurikunnassa Juvalla, vaikka asuu Mikkelin puolella Pihlajasaloa.
Hänen havaintojensa perusteella jäätiellä on eniten liikennettä viikonloppuisin. Tietä eivät juuri käytä vakituiset asukkaat vaan niin sanotut sunnuntaiajelijat ja mökkiläiset.
Jäätiestä ei ole Hämäläinen mukaan ollut haittaa. Hän ei ole esimerkiksi havainnut häiritsevää ajelua.
Matti Kiljunen kertoo, millainen talvi on ollut jäätien ylläpitäjälle: