Valtion omistamat metsät ovat yhä merkittävän kokoinen hiilinielu, toisin kuin Suomen metsät kokonaisuudessaan.
Tuoreiden Luonnonvarakeskuksen (Luke) laskelmien mukaan valtion metsät muodostivat yhteensä 6,8 miljoonan tonnin hiilinielun vuosina 2019–2023. Sen verran ne siis poistivat ilmastopäästöjä ilmakehästä.
Kaikki Suomen metsät taas muodostivat yhteensä yli kymmenen miljoonan hiilidioksiditonnin päästölähteen nielun sijaan.
Myös valtion metsien hiilinielu on kuitenkin pienentynyt. Nielu oli keskimäärin 9,6 miljoonaa tonnia vuosina 2014–2018. Nielu on siis kutistunut lähes 30 prosenttia. Luken laskelmat perustuvat valtakunnan metsien inventointiin, hakkuutilastoihin ja ennusteisiin puuston kasvusta.
Metsähallituksella on hiilinieluja koskeva tavoite, joka tulee valtion omistajaohjauspolitiikasta. Nielun pitäisi valtion metsissä kasvaa kymmenellä prosentilla vuoden 2018 tasosta vuoteen 2035 mennessä.
Tavoite asetettiin alun perin vuonna 2020 Sanna Marinin hallituksen toimesta. Petteri Orpon (kok.) hallitus jatkoi tavoitetta vuonna 2024.
– Se on hyvin haastava. Kun esimerkiksi EU-tavoitteet metsille asetettiin, ei ollut tietoa maaperän päästöjen vaikutuksesta nieluun, Metsähallituksen talousmetsistä vastaava toimitusjohtaja Jussi Kumpula sanoi tiedotustilaisuudessa tänään torstaina.
Metsähallituksen tavoite koskee talouskäytössä olevia metsiä. Se liittyy EU:n ilmastopolitiikkaan sikäli, että Suomi on sitoutunut säilyttämään kaikkien metsiensä hiilinielun tietyllä tasolla.
Tavoite on karkaamassa muun muassa juuri maaperäpäästöjen ja runsaiden hakkuiden vuoksi.
Hakkuut eivät pienentäneet nielua
Valtion metsien hiilinielu pieneni samoista syistä kuin koko Suomen metsien.
Puusto on ikääntynyt ja kasvu sitä myöten hidastunut. Puiden latvuskoko on pienentynyt ja luonnonpoistuman määrän kasvanut. Luonnonpoistuma tarkoittaa esimerkiksi metsätuhoja. Latvuskoko taas vaikuttaa hiilensidontaan.
Kokonaisnielua metsissä heikensivät myös päästöt sekä turve- että kivennäismaiden maaperästä.
Hakkuiden vaikutus hiilinieluun on sen sijaan valtion metsissä pieni, Luken tutkija Jukka-Pekka Myllykangas arvioi. Hakkuut olivat nielun pienentyessä vain 2–4 prosenttia suuremmat kuin aiemmin.
Valtion metsien nielulla on Myllykankaan mukaansa entistäkin suurempi painoarvo muiden metsien käännyttyä päästölähteeksi.
– Olemme edelleen hyvin voimakkaasti nielun puolella. Malli myös ennustaa, että nielu lähtisi kasvamaan.
Nielutavoite vaikuttaa hakkuumääriin
Metsähallituksen mukaan hiilinielujen kasvattamista koskeva tavoite vaikuttaa silti hakkuumääriin jatkossa.
Näin on käynyt jo Kainuussa, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla, joissa hiilinielutavoite vähensi arviota kestävästä hakkuumäärästä yhteensä 200 000 kuutiometrillä.
– Hiilinielutavoite on ollut rajoittava tekijä jo nyt, kun suunnittelemme hakkuita, sanoo toimitusjohtaja Jussi Kumpula.
Hän sanoo, että hakkuut tulevat vähenemään myös muilla alueilla.
Kumpulan mukaan kestävä hakkumäärä valtion mailla on ollut tähän saakka yhdeksän miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Hiilinielutavoite yhdessä muiden maankäytön rajoitusten kanssa laskevat sen 6,8 miljoonaan kuutioon.
Muut rajoitukset liittyvät luonnon monimuotoisuuteen, virkistyskäyttöön sekä porotalouteen ja saamelaiskulttuuriin.
Metsähallitus hakkasi toissa vuonna 2023 yhteensä 6,3 miljoonaa kuutiota puuta.
Kumpulan mukaan hakkuiden vähentämisen lisäksi yksi keino kasvattaa hiilinielu olisi jättää tähteet eli esimerkiksi oksat keräämättä hakkuiden jälkeen. Se kasvattaisi maaperän muodostamaa hiilinielua. Nyt nielu pienenee juuri maaperässä.
Samalla tavoin on toimittu esimerkiksi Ruotsissa, jossa hiilinielu on Suomen metsiä huomattavasti suurempi.
Muita keinoja hiilinielun kasvattamiseen ovat nopeammin kasvavat, jalostetut taimet, metsien kasvattaminen aiempaa tiheämpinä ja kiertoaikojen pidentäminen.
Lannoitusmäärää ei sen sijaan voi juuri kasvattaa, sillä niiden käyttöä rajoittaa vesiensuojelu. Kunnostusojituksia Metsähallitus on Kumpulan mukaan jo vähentänyt turvemailla. Ojittaminen kuivattaa maaperää ja aiheuttaa siksi päästöjä.
Metsähallitus aikoo lisätä myös jatkuvapeitteistä kasvatusta turvemetsissä. Se tarkoittaa, ettei koko puustoa poisteta kerralla avohakkuissa. Kivennäismailla jatkuvaa kasvatusta taas Kumpulan mukaan vähennetään.
Hiilinielujen lisäksi Metsähallituksen tavoitteena on kasvattaa kaikkien valtion metsien hiilivarastoa. Varasto oli Metsähallituksen mukaan kasvanut sekä talousmetsissä että suojelualueilla. Puustoon sitoutuneen hiilen määrä kasvoi 5,9 prosentilla yhteensä 201 miljoonaan tonniin hiiltä.
Katso A-studio 12.2.2025: Suomen metsät ovat muuttuneet päästöjen lähteiksi. Mitä tästä seuraa? Studiossa aiheesta keskustelivat ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.), metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola MTK:sta sekä Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Antti Heikkinen.
Juttua täydennetty 12.2. klo 16.20: Lisätty Metsähallituksen vuosittainen hakkuumäärä.