Helena Rönnqvistin poika syntyi aivan liian aikaisin – turkulaismenetelmä helpotti vauvan stressiä ja kipua heti

Turussa kehitetty hoitomuoto kannustaa vanhempia ja hoito­henkilökuntaa yhteistyöhön. Vauvojen paino ja pituus ovat karttuneet, kun vanhemmat osallistuvat tehohoitoon.

Helena Rönnqvist hoitaa vauvaansa kuusi tuntia vuorokaudessa TYKSin vastasyntyneiden teho-osastolla. Kuva ja video: Minna Rosvall / Yle
  • Minna Rosvall

Vanhemmilla on tärkeä rooli vastasyntyneiden tehohoidossa. Turun yliopistossa on tutkittu perhekeskeistä hoitoa, jossa vanhemmat ja henkilökunta toimivat yhdessä. Tuoreet tutkimustulokset vahvistavat hoidon hyötyjä.

Japanilainen lastenlääkäri Ryo Itoshima on asunut Turussa viisi vuotta ja tehnyt väitöstutkimuksen Vanhemmat vahvasti mukaan -hoitomallista sekä Couplet care -vierihoidosta.

– Aiemmin me ammattilaiset teimme kaiken. Nyt huomasimme, että tarvitsemme vanhempia. Heidän apunsa on vauhdittanut lasten toipumista. Vauvoille kertyi enemmän painoa ja pituutta. Sairaalajaksot lyhenivät eli vauvat pääsivät kotiin tavallista aiemmin, kertoo Itoshima.

Vaasalainen Helena Rönnqvist vahvistaa tutkimustulosten huomiot. Hänen poikansa syntyi noin kolme kuukautta ennen laskettua aikaa, raskausviikolla 26. Turkulaissairaalan vastasyntyneiden teho-osastolla hän pitää poikaansa sylissään noin kolmen tunnin ajan kaksi kertaa vuorokaudessa.

– Tällä on niin selkeästi stressiä ja kipua lievittävä vaikutus. Hän on toipunut todella hyvin lähtötilanteeseen nähden. Hän aistii, että olen tässä ja hän hyötyy selkeästi siitä, sanoo Rönnqvist.

Vauvaansa sylissäåitävä Helena Rönnqvist ja lastenlääkäri Ryo Itoshima keskustelevat TYKSin vastasyntyneiden teho-osastolla.
Lastenlääkäri Ryo Itoshima kyselee Helena Rönnqvistin kuulumisia. Vanhempien rooli on tärkeä hoitotilanteessa. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Vierihoidossa vanhempi on läsnä kellon ympäri

Vanhemmat vahvasti mukaan -hoitomalli on kehitetty Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vuosina 2009–2012. Vierihoitoa päästiin toteuttamaan kunnolla vuonna 2022, kun vastasyntyneiden teho-osasto sai tilat uudesta TYKS Majakkasairaalasta.

Vanhemmat voivat yöpyä hoitohuoneessa ja olla läsnä mahdollisimman paljon vauvansa elämässä. Vanhempien läsnäolo lapsen luona on tärkeää myös vanhemmuuteen kasvamisessa.

– Kun vauvaa hoitaa sama vanhempi samoilla käsillä ja samalla temperamentilla, vauva oppii tuntemaan vanhempansa samalla, kun vanhemmat oppivat tuntemaan vauvansa, sanoo osastonylilääkäri Liisa Lehtonen TYKSin vastasyntyneiden teho-osastolta.

Hän on tyytyväinen, että vuosia tehdystä työstä saatiin vahvoja todisteita numerotietojen valossa.

Helena Rönnqvist ja osastonylilääkäri Liisa Lehtonen(oik.) keksustelevat TYKSin vastasyntyneiden teho-osastolla.
Osastonylilääkäri Liisa Lehtonen kertoo hoidon edistymisestä Helena Rönnqvistille TYKSin vastasyntyneiden teho-osastolla. Kuva: Minna Rosvall / Yle

Ryo Itoshima analysoi rekisteritietoja yli 14 000 Suomessa vuosina 2006–2020 syntyneestä ennenaikaisesta lapsesta. Lisäksi hän tutki henkilökunnan koulutusta kuudella virolaisella vastasyntyneiden teho-osastolla.

Yksi hoitomallin tavoite on kouluttaa vastasyntyneiden teho-osaston koko henkilökunta. Koulutus on parantanut vanhempien ja henkilökunnan yhteistyötä.

– Nämä tiedot perustelevat, että tällainen toimintamalli kannattaa ottaa käyttöön ja varata tilat, jotta vanhemmat pystyvät olemaan ympäri vuorokauden keskoslapsen luona, kertoo Lehtonen.

Turussa kehitetty hoitomalli valloittaa jo maailmaa

Tähän mennessä noin 30 vastasyntyneitä hoitavaa osastoa yhdeksästä maasta on ottanut Vanhemmat vahvasti mukaan -hoitomallin käyttöön tai aloittanut sen käyttöönoton.

Lastenlääkäri Ryo Itoshima palaa seuraavaksi Japaniin ja aikoo esitellä perhekeskeistä hoitoa siellä. Hän toivoo, että ammattilaiset kaikkialla ottaisivat käyttöön vaikka vain osan Turun opeista. Helppoa se ei ole, niin paljon maailmassa on eri tavoin toimivia vastasyntyneiden teho-osastoja

– Tärkeintä on, että näytämme mitä etuja ja vaikutuksia lasten terveyteen hoitomuodolla on. Vastaanottaja voi poimia käytäntöjä omaan yksikköönsä. Ei välttämättä koko pakettia, mutta he voivat ottaa vinkkejä meidän kokemuksistamme, sanoo Itoshima.

Vanhempia pitää rohkaista, sillä he saattavat arkailla avustamista hoitotilanteessa.

– Yleensä on jotain, mitä vanhemmat voivat tehdä. He voivat vaihtaa vaipan, puhdistaa lapsen ihoa, koskea ja puhua lapselle. Kaikki, mitä vanhemmat tekevät, on hyödyksi lapselle ja myös vanhemmalle itselleen.

Kuuntele alta, kuinka Ryo Itoshima kertoo laajemmin tutkimuksestaan.

Lastenlääkäri Ryo Itoshima kannustaa vanhempia osallistumaan hoitoon
Toimittaja: Minna Rosvall / Yle